Herätys, tuleva maakuntapäättäjä!

Työllisyyspalveluiden siirtyminen maakuntien vastuulle vuoden 2020 alussa tarkoittaa historiallista muutosta suomalaisessa työvoimapolitiikassa.

Te-palveluiden tilalle tulevat maakuntien kasvupalvelut tarjoavat poikkeuksellisen mahdollisuuden parantaa työllistymistä ja elinvoimaa. Uudistuksen kanssa pitää olla hereillä, sillä vielä toistaiseksi suurimman huomion ihmisten mielissä vie sosiaali- ja terveyspalvelut. Lokakuussa valittavilta maakuntavaltuustoilta odotetaan rivakoita ratkaisuja.

Tulevien maakuntien työllisyyspalvelut tulevat olemaan päättäjiensä näköistä. Maakuntapäättäjät nimittäin linjaavat, kuinka paljon niihin satsataan. Työllisyyden edistämiseen tarkoitetut varat jaetaan samasta sammiosta kuin sote-menot. Työllisyyspalveluiden riittävän rahoituksen turvaaminen on yhtä kuin ihmisten työllistyminen ja maakunnan kyky turvata tulevaisuutensa.

Rahoituksen turvaamisen ohella tarvitaan uutta ajattelutapaa työllisyyden edistämiseen. Monet työllisyyspalveluiden tuottamiseen erikoistuneet yritykset ovat halukkaita tarjoamaan maakunnille laatua, tehokkuutta ja tulosta. Yksityisillä palveluntuottajilla on paras toimialatuntemus työllisyyden edistämisestä. Maakuntapäättäjien tulisi rohkeasti hyödyntää yksityisiä yrityksiä työllisyyspalveluiden tuottamiseen. Tähän asti eri puolilla Suomea toteutettujen, yritysten tuottamien työllisyyspilottien tulokset puhuvat puolestaan.

Kolmas työllisyyden edistämisen kannalta keskeinen kivijalka on palveluiden pirstaloitumisen välttäminen maakunnassa. Työttömiä tai työllisyyttä edistäviä palveluita tarvitsevia ei pitäisi asettaa eri viivoille. Isommilla kokonaisuuksilla saadaan aikaan tulosta, skaalaetuja sekä säästöjä. Julkisuudessa esillä olleiden erillisratkaisujen sijaan esimerkiksi yhteisvastuuseen ja tuloksellisuuteen perustuvat allianssit voisivat palvella seutukuntien tarpeita paremmin. Maakuntien kannattaa ennemmin katsoa rajojensa ulkopuolelle: yhteistyötä on hyvä rakentaa etenkin silloin, jos palvelujen tuottamiseen ei löydy tarpeeksi rahkeita oman maakunnan sisältä. Mitä yhtenäisempää, sitä toimivampaa ihan kaikille.

Ajatusten ja voimavarojen suuntaaminen työllisyyspalveluihin tuottaa tulosta, sillä jo nykyisellään jokainen työttömyyspäivä vähemmän merkitsee vuodessa 23 miljoonan euron säästöä yhteiskunnalle. Työpaikan täyttyminen päivää nopeammin puolestaan tarkoittaa 100 miljoonan euron edestä tuotannon arvon kasvua. Vastaisuudessa säästöt ja tuotot lasketaan maakuntatasolla. Tulevat maakuntapäättäjät ovat paljon vartijoita. Muutosta ei kannata pelätä, vaan se tulee ottaa haltuun.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *