Työmarkkinat ovat muuttuneet ja muuttuvat koko ajan. Yksityiset työnvälityspalvelut tarjoavat kustannustehokkaasti innovatiivisia ja nykyaikaisia palveluja, joita kehitetään yhdessä maakuntien kanssa.

Suomessa yksityistä työnvälitystä hoitavat pääasiassa henkilöstöpalveluyritykset. Yksityinen ja julkinen työnvälitys on tehnyt yhteistyötä jo pitkään, mutta viime vuosina yhteistyötä on entisestään lisätty ja tehostettu.

Julkisen ja yksityisen työnvälityksen yhteistyö ottaa suuren harppauksen vuonna 2021 voimaan astuvan maakuntauudistuksen myötä. Erityisesti alueiden kehittämistä ja kasvupalveluita koskeva laki on julkisen ja yksityisen työnvälityksen yhteistyön syventämisen kannalta merkittävä lainsäädäntöhanke. Kasvupalveluihin luetaan työvoima- ja yrityspalvelut. Uusi malli mahdollistaa innovatiiviset palvelut ja palvelukokonaisuudet, joita nykyjärjestelmällä ei ole ollut mahdollista toteuttaa. Lisäksi eduskunnan määrä hyväksyä  syksyllä 2018 väliaikaislaki, joka mahdollistaa eräiden viranomaistehtävien hoitamisen markkinaehtoisesti. Väliaikaislaki suuntaa tietä kohti varsinaisia kasvupalveluja.

Maakuntauudistus mullistaa työnvälityksen

Maakuntauudistuksen myötä työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) sekä elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) lakkautetaan. Työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisestä vastaavat maakunnat ja niiden tuottamisesta yksityiset yritykset, kunnat ja kolmas sektori.

Uudistus kokoaa yhteen työnhakijoiden, työnantajien ja yritysten palvelut. Jatkossa nämä kasvupalvelut tuotetaan järjestäjä-tuottajamallilla, jolloin myös yksityiset palveluntuottajat, kuten henkilöstöpalvelualan yritykset, tuottavat työllisyyspalveluita. Henkilöstöpalvelualan yritykset ovat työelämän muutosten näköalapaikalla, mikä on niiden vahvuus työllisyyspalveluiden tuottajina. Yrityksillä on valmiit työnantajakontaktit, joilla on jatkuvasti avoinna tuhansia työpaikkoja. Henkilöstöpalvelualan yrityksillä on paras mahdollinen osaaminen asiakaslähtöisten palveluiden tuottamisessa. Palveluiden kilpailuttaminen turvaa voimivat palvelut ja antaa makunnallisille toimijoille mahdollisuuden keskittyä tärkeiden elinvoimatekijöiden kehittämiseen.

Työllisyyspalveluihin kannattaa panostaa

Työttömyys tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Pelkästään välittömät vuotuiset työttömyysmenot ovat nykyisellään noin 6 miljardia euroa.

Maakuntapäättäjien on huolehdittava työllisyyspalveluiden rahoituksesta, sillä työllistymistä parantavien palvelujen avulla aikaansaadaan kustannussäästöjä ja edistetään alueellista kasvua. Jos työttömyysjaksot lyhenisivät edes päivällä, saavutettaisiin 23 miljoonan euron säästöt ja 100 miljoonan euron tuotannon kasvu. (lähde: TEM). Työllisyyspalvelut rahoitetaan samoista valtion maakunnille jakamista yleiskatteellisista varoista kuin sosiaali- ja terveyspalvelutkin. Työllisyyspalveluihin ei siis ole erikseen korvamerkittyjä varoja. Maakuntapäättäjät vastaavat työllisyyspalveluiden toimivuudesta ja siitä, että työllisyypalveluihin ohjatut varat ovat riittäviä.

Kilpailuttamalla tehokkaampia työllisyyspalveluita

Kilpailullisesti tuotetut työllisyyspalvelut ovat osoittautuneet tehokkaaksi ja tulokselliseksi työllistämisen keinoksi.

Maakunta voi tuottaa kasvupalvelut itse, mutta huomattavasti tuloksellisempaa on kilpailuttaa palvelut. Työllisyyspalveluita kilpailuttamalla työnhakijoille on mahdollisuus tarjota nykyistä parempia, joustavampia ja henkilökohtaisempia palveluita. Työpaikat ja työnhakijat saadaan kohtaamaan nopeammin. Myös parhaimmat palveluinnovaatiot ja tehokkaimmat toimintavat syntyvät kilpailullisuuden myötä.

Joustavat työllisyyspalvelut kykenevät vastaamaan työelämässä nopeasti tapahtuviin muutoksiin. Jotta työllisyyspalveluita pystytään kehittämään ja tuottamaan mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti, on tärkeää, että palvelut kilpailutetaan riittävän laajoina kokonaisuuksina.

Toimivat työllisyysmarkkinat ja -palvelut

Työllisyyspalveluiden kilpailuttaminen edellyttää hyvää hankinta- ja kilpailutusosaamista, joka on ensiarvoisen tärkeää etenkin kasvupalvelu-uudistuksen alkuvaiheessa. Näin kilpailutukset saadaan käyntiin tehokkaasti sekä sujumaan moitteettomasti ja lainmukaisesti. Hankintamenettelyn on oltava avointa ja selkeää.

Tuloksellisia pilotteja

Yhteistyössä toteutetut pilottihankkeet ovat tuottaneet hyviä tuloksia.

Viime vuosina julkisen ja yksityisen työnvälityksen yhteistyönä on toteutettu erilaisia työnvälityksen pilottihankkeita, joilla on etsitty uusia keinoja työnhakijoiden työllistymiseen, työttömyyden lyhentämiseen ja yrittäjyyden edistämiseen. Useissa pilottihankkeissa yksityiset yritykset ovat vastanneet työnhakija-asiakkaiden työllistymispalveluiden toteuttamisesta. Tulokset ovat olleet rohkaisevia.

HPL ja työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jolla tiivistetään yhteistyötä työnvälityksessä. Yhteisenä tavoitteena on löytää työttömille töitä ja työnantajille hyviä työntekijöitä. Konkreettisena esimerkkinä julkisen ja yksityisen työnvälityksen yhteistyöstä ovat olleet jo useamman vuoden ajan toteutetut työnvälityksen pilottihankkeet. Piloteilla etsitään uusia keinoja työnhakijoiden työllistymiseen, työttömyyden lyhentämiseen ja yrittäjyyden edistämiseen. Esimerkiksi vuonna 2016 aloitettiin seitsemän uutta työnvälityksen pilottihanketta koko maassa. Pilotit kestivät vuoden 2017 loppuun ja niiden toiminnasta ja tuloksista tehtiin myös arviointiraportti. Uusia pilotteja aloittaa vuoden 2018 aikana sekä vuoden 2019 alussa.

Piloteista kuultua

Markkinavuoropuhelu edesauttaa yhteistyötä

Hyvä markkinavuoropuhelu ja läpinäkyvät kriteerit ovat toimivien palvelujen edellytyksiä.

Ennen kilpailutusta käytävä markkinavuoropuhelu edesauttaa yhteistyötä kilpailutukseen osallistuvien palveluntjottajien kanssa. Markkinavuoropuhelussa on huomioitava useita hintaan, laatuun ja palvelun mittaamiseen liittyviä tekijöitä. Palveluntuottajilla on palveluista ja niiden tuottamisesta runsaasti osaamist aja kokemsuta. Palveluntuottajat kannattaakin osallistaa aidosti jo siinä vaiheessa, kun vasta suunnitellaan palveluiden kilpailuttamista. Markkinavuoropuhelun aikana on hyvä ekskustella esimerkiksi työllisyyspalveluiden rahoituksen tasosta, erilaisista rahoitusratkaisuista ja asiakaskohderyhmistä sekä siisä, mikä osuus hinnast aon sidottu tulokseen ja mikä määritellään tulokseksi.

Markkinavuoropuhelun on hyvä sisältää sekä ennalta suunniteltuja oioita että vapaata keskustelua. Aikaa on hyvä olla riittävästi, jotta toimijoilla on mahdollisuus saada selkeä kuva muun muassa tilaajan tavoitteista, kohderyhmästä ja mittatavista tuloksista.

Palvelun laatukriteerien oltava läpinäkyviä

Laatukriteerien sekä palveluiden toteutumisen ja vaikuttavuuden mittamisen on oltava läpinäkyvää ja objektiivista.

Hinnan lisäksi on tärkeä määritellä palvelulle laatukriteerit, jotka ovat oiminnan kannalta järkeviä ja perustelutja. Palvelun toimivuutta mitattaessa työnvälityspavlelut ja muut työllisyyttä edistävät toimenpiteet on huomioitava erillisinä kokonaisuuksina. Tuloksellisuutta arvioivat seurantamenetelmät on sovittava yhdessä palveluntuottajan kanssa. Myös osatuloksilla voidaan mitata palvelun toimivuutta.

Kasvupalveluja kilpailutettaessa tulisi menetelmien sijasta ostaa tuloksia. Uusien innovaatioiden ja toimintatapojen synnyttämiseksi on palveluntuottajille annettava riittävästi liikkumavaraa toteuttaa palveluita. Kansainvälisesti tätä liikkumavaraa kutsutaan black box -malliksi. Lisäksi sopimuskausien on oltava riittävän pitkät, jotta palveluntuottajat pystyvät kehittämään ja rakentamaan palvelukokonaisuutta pitkäjänteisesti.

Yhteistyö ja hyvät käytännöt

Maakuntien on käytävä keskenään aktiivista vuoropuhelua ja jaettava työllisyyspalveluiden hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja.

Maakuntien välinen yhteistyö tukee osaltaan koko Suomen aksvu ja viime kädessä hyvinvointia. Ympärillä olevien maakuntien toimivat työllisyyspalvelut vahvistavat myös muiden maakuntien työllisyyttä ja avointen työpaikkojen täyttymistä.

Maakuntien tulisi aidosti pohtia myös palveluiden yhteiskilpailuttamista aina silloin, kun se koetaan tarkoituksenmukaiseksi. Monet palveluntuottajat toimivat useamman kuin yhden maakunnan alueella. Palveluntuottajat pystyisivät kehittämään palveluita entistä paremmin, kun pirstaleisia markkinoita saataisiin yhdistettyä. Maakunnille tämä toisia kustannustehokkuutta ja säästöjä.

Tutustu esitteeseen >>

Pääkuva: TEM viestintä