Suomeen töihin haluava ulkomaalainen voi joutua odottamaan työlupaansa vuoden.
Pitkän odottelun taustalla on työvoiman saatavuusharkinta, joka on byrokraattinen ja osaavan työvoiman saamista hankaloittava kokonaisuus.
Eri alojen ulkomaalaiset osaajat turhautuvat pitkiin käsittelyaikoihin ja hakeutuvat niihin maihin, jossa esteitä työn tekemiselle ei ole lastattu valtiollisilla toimilla. Tämä ilmiö näkyy erittäin selvästi esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välillä.
Työn tekijää, työnantajaa sekä Suomen kasvua rasittavasta lainsäädännöstä tulee päästä eroon tulevalla vaalikaudella. Tilalle tarvittaisiin kokonaisvaltaisia toimia osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi.
Saatavuusharkinnasta on luovuttava
Ulkomaalaisen työvoiman saatavuusharkinta tarkoittaa, että ulkomailta tuleva työntekijä voi saada työn tekemiseen oikeuttavan oleskeluluvan vasta, kun on ensin selvitetty, onko Suomesta ja EU-alueelta saatavissa tarkoitettuun työhön sopivaa työvoimaa.
Työlupaprosessia varten hakijan on käytävä henkilökohtaisesti tunnistautumassa Suomen edustustossa tai maahanmuuttovirastossa. Itse hakemuksen käsittelee TE-toimisto. Se tekee osapäätöksen, minkä jälkeen hakemuksen lopullinen ratkaisu tehdään maahanmuuttovirastossa. TE-toimiston osapäätös tarkoittaa kokonaisharkintaa, jossa on arvioitu työvoiman saatavuutta, työsuhteen ehtoja sekä työnantajan ja työntekijän edellytykset. Työntekijän oleskelulupa joutuu vastatuuleen, mikäli sopivaa työvoimaa on realistisesti arvioiden saatavissa omalta työmarkkina-alueelta.
Saatavuusharkinta prosessina pitkittää työluvan käsittelyä. Kaiken kaikkiaan työluvan saaminen voi kestää jopa kaksitoista kuukautta siitä, kun hakemus on jätetty. Saatavuusharkinnan ohella työlupien saaminen myös harkinnasta vapaisiin tehtäviin on pahasti puuroutunutta.
Työvoiman saatavuusharkinnan myötä syntyviä taloudellisia menetyksiä ei ole tiettävästi laskettu kootusti. Selvää on silti, että voimassa oleva järjestelmä hidastaa Suomen kasvua etenkin korkean osaamisen aloilla sekä niillä aloilla, jotka nousevat luonteensa vuoksi työelämän murroksesta selviämisen kannalta oleellisiksi muutosvoimiksi.
Suomeen tarvitaan työperäisen maahanmuuton kokonaisohjelma
Ulkomaalaisen työntekijän oleskeluluvan saaminen on prosessina hidas ja byrokraattinen, puhumattakaan viranomaisten kirjavista käytännöistä ja laintulkinnasta. Monet henkilöstöpalvelualan yritykset kipuilevat viranomaisten hitaiden käytäntöjen vuoksi.
Saatavuusharkinta on nykyoloissa kestämätöntä. Tarvitsemme nopeasti uusia käsiä aloille, joille esimerkiksi työn murros ja väestön ikääntyminen luovat paineita. Tähän asti työvoimapolitiikkamme on ollut modernia protektionismia ja lukuisista palasista koostuvaa sekametelisoppaa. Kokonaisuutta ei ole haluttu hahmottaa. Tulevan vaalikauden yksi keskeinen työnsarka on rakentaa työperäistä maahanmuuttoa vauhdittava kokonaisohjelma. Tällaisen ohjelman työstämiseen tarvitaan myös elinkeinoelämän ja yritysten asiantuntemusta. Vaan löytyykö alullepanijaa?
Antti Siika-aho
Kirjoittaja työskentelee elinkeinopoliittisena asiantuntijana HPL:ssa.
