Metallimestari-koulutus on valtti työnhaussa

Baronan Metallimestari-koulutuksessa hankitulle ammattitaidolle on kysyntää metallialan yrityksissä, sillä ne ovat itse aktiivisesti mukana koulutuksen suunnittelussa.

Barona-konserniin kuuluva henkilöstöpalveluyritys Opteam on järjestänyt Metallimestari-koulutusta vuodesta 2014. Metallimestari-koulutusohjelmien johtajan Ari Lähteenmäen mukaan Opteam aloitti koulutukset voidakseen vastata asiakasyritystensä tarpeisiin entistä paremmin.

”Halusimme, että metallialle saataisiin lisää yritysten tarpeita vastaavaa, koulutettua henkilökuntaa. Tämän vuoksi otimme yritykset mukaan koulutuksen sisällön suunnitteluun.”

Koulutuksen järjestämiseen osallistuvat yritysten lisäksi TE-toimistot ja ELY-keskukset. Kouluttajina toimivat paikalliset oppilaitokset ja aikuiskoulukeskukset. Työtä etsivälle Metallimestari-koulutukseen osallistuminen voikin olla hyvin tehokas väylä työllistyä – tai pysyä kiinni työelämässä.

”Kun aloitimme Metallimestari-koulutuksen pilotoinnin, koulutukseen hakeutumisen ehtona oli 300 päivää kestänyt työttömyys. Nyt koulutukseen voi kuitenkin osallistua jo silloin, kun on työttömyysuhan alla.”

Motivaatio on tärkeintä

Lähteenmäki uskoo, että yritykset eivät välttämättä tarvitse kaiken osaavia työntekijöitä, vaan potentiaalia.  Metallimestari-koulutukseen hakevan ei tarvitse olla kokenut metallialan ammattilainen, mutta hänen on oltava kiinnostunut alasta ja halukas oppimaan uutta.

”Yritysten kannattaa pohtia, pitääkö työntekijän osata ihan kaikki, vai olisiko parempi, että hän olisi tehtäväänsä motivoitunut ja sitoutunut.”

Metallimestari-koulutusten sisältö vaihtelee alueellisesti, sillä koulutukset räätälöidään paikallisten yritysten tarpeisiin soveltuviksi. Suuntautumisvaihtoehtoja ovat esimerkiksi hitsaus, koneistus, särmäys ja levyntyöstö sekä robotiikka.

Koulutuksissa on haluttu huomioida muuttuva teknologia ja työelämän tulevaisuuden vaatimukset. Lähteenmäki uskoo, että robotit ei tulevaisuudessa vie ihmisiltä työtä, mutta niiden myötä tarve uudenlaiselle osaamiselle kasvaa.

”Metallialla tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän ymmärrystä automaatiosta. Metallimestari-koulutuksessa ei siis keskitytä esimerkiksi pelkkään perushitsaamiseen, vaan myös robotiikkaan ja siihen liittyviin prosesseihin.”

Koulutus tuo työpaikat ja työnhakijat yhteen

Lähteenmäen mielestä koulutusten avulla voisi tehokkaasti ratkaista yleistä ongelmaa: tarjolla olevat työpaikat ja työtä hakevat eivät kohtaa.  Koulutuksia on kuitenkin räätälöitävä yrityslähtöisemmiksi.

”Yrityksillä on investointisuunnitelmat ja tieto siitä, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Tämän pitäisi ohjata koulutusta nykyistäkin enemmän. Toisaalta on tärkeää, että yritykset tuovat itse tarpeitaan selkeästi esille. ”

Metalliala kaipaa myös työnantajamielikuvan kohentamista. Yleinen käsitys metalliteollisuudesta on synkkä, ja koulutuksiin on vaikeaa saada väkeä.

”Työperäistä maahanmuuttoakin tarvitaan, sillä Suomen väki ei riitä vastaamaan kasvuhaasteisiin.”

Nopeasti kehittyvä maailma edellyttää entistä ketterämpiä vaihtoehtoja uuden oppimiseen. Esimerkkejä uudentyylisestä ajattelusta ovat esimerkiksi kiihdytetyn oppimisen koulutusohjelma sekä moniosaajakoulutukset, joista valmistuneet pääsevät heti uusiin työpaikkoihin.

Teksti: Tea Kalska