Kolme T:tä on yhtä kuin kestävä keikkatyö

Kestävä keikkatyö -hankkeen päämääränä on, että työhyvinvointi, -turvallisuus ja -terveys sekä tuottavuus ja kilpailukyky vahvistuvat keikkatyötä hyödyntävissä pienissä ja keskisuurissa sekä keikkatyötä välittävissä yrityksissä.

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN vetämän Kestävä keikkatyö -hankkeen tavoitteena on luoda työelämään kulttuuria, jossa yrityksen johto, henkilöstö ja keikkatyöntekijät sekä työterveyshuolto kehittävät yhdessä työturvallisuutta ja työhyvinvointia.

Keikkatyö voi olla vuokratyötä tai muuta, esimerkiksi yksinyrittäjien tekemää lyhytkestoista työtä.

Hankkeen projektipäällikkö Kati Ylikahri Metropoliasta uskoo, että yhteistyön vaikuttavuus syntyy nimenomaan vastuun jakautumisesta.

– Työturvallisuus ja työhyvinvointi syntyvät jokaisen työpanoksesta. Hankkeen aikana tiivistyvä yhteistyö selkiyttää kunkin osapuolen rooleja sekä keikkatyön sopimuskäytäntöjä.

VARSINAISINA LOPPUTULOKSINA hankkeessa syntyvät Kestävä keikkatyö -malli sekä digitaalinen sovellus, joka edistää työntekijöiden itseohjautuvuutta ja yritysten osaamista työturvallisuuden edistämisessä.

Ylikahrin mukaan kehittämisen tueksi kerätään laaja tausta-aineisto 63 yrityksestä.

– Haravoimme tietoa keikkatyön vahvuuksista ja kehittämistarpeista sekä ideoimme ratkaisuja haasteisiin yhdessä yritysten kanssa. Tämän lisäksi hanke järjestää kaikille avoimia kehittäjäfoorumeita.

Ylikahri vetoaa, että hanke haluaa saada myös henkilöstöpalveluyritysten äänen kuuluviin. Siksi hankkeen ohjausryhmään on kutsuttu Henkilöstöpalveluyritysten liiton HPL:n toimitusjohtaja Merru Tuliara.

– On hienoa olla mukana kehittämässä työturvallisuuden ja -terveyden uusia vastuullisia toimintatapoja. Suhtaudumme aiheeseen erittäin vakavasti. Jokaisella työntekijällä on oikeus työskennellä sekä henkisesti että fyysisesti turvallisella työpaikalla. Näillä asioilla on myös suora yhteys esimerkiksi yrityksen työterveyshuollon kustannuksiin ja työnantajamielikuvaan.

JOTTA KESTÄVÄ KEIKKATYÖ -MALLI olisi mahdollisimman helppokäyttöinen yrityksille ja työntekijöille, heidän kuulemisensa hankkeen aikana on ehdottoman tärkeää.

– Mallin kehittämisessä on erittäin tärkeää huomioida sen helppokäyttöisyys siten, ettei yrityksille synny tuplatyötä. Jos tämä edellytys onnistutaan pitämään kirkkaana mielessä, uskon, että mallista tulee onnistunut, Tuliara arvioi.

Ylikahri vahvistaa, että henkilöstö, keikkatyöntekijät mukaan lukien, tuntee usein parhaiten arjen kehittämiskohteet ja heillä saattaa olla jo valmis ratkaisu ongelmaan.

– Pyrimme nostamaan erityisesti nuorten, ikääntyvien ja maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden äänen kuuluviin. Kokoamme keikkatyöntekijät ryhmähaastatteluun ja yhteiseen työpajaan ja vahvistamme vertaistuen ja verkostoitumisen avulla heidän hyvinvointiaan.

TYÖHYVINVOINNISTA ON MUODOSTUNUT trenditutkimusten mukaan keskeinen työnantajabrändin osa-alue. Yritykset voivat hioa työhyvinvointiaan priimakuntoon niille kohdennetun kehittämisprosessin aikana.

– Kehittämisprosessiin kuuluvat työpaja, jossa annetaan malli osallistavien menetelmien hyödyntämiseen ja kehitetään yrityksen johtamisvalmiuksia. Työturvallisuuskysely auttaa puolestaan työn vaarojen ja riskien tunnistamisessa.

Hanke muistuttaa työnantajia myös työturvallisuus- ja työterveyssäädösten velvoittavuudesta yhteistyössä Aluehallintoviraston kanssa.

– Autamme yrityksiä täyttämään lakisääteiset tehtävänsä ja toteuttamaan jaettua työsuojeluvastuuta, Ylikahri vahvistaa.

– Parhaimmillaan yrityksiin syntyy toimintakulttuuri, jossa vuorovaikutus on avointa ja toimintaa kehitetään yhdessä.

Kestävä keikkatyö

  • Hanke jatkuu helmikuun 2023 loppuun.
  • Kestävä keikkatyö -mallin lisäksi hanke edistää työllisyyttä, työntekijöiden mahdollisuutta pidempiin työuriin ja pyrkii helpottamaan työvoimatarpeen ja työntekijöiden kohtaamista.
  • Yhteistyökumppaneita ovat Metropolia Ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto ja Satakunnan Ammattikorkeakoulu.
  • Hankkeen rahoittavat sosiaali- ja terveysministeriö ja Euroopan Sosiaalirahasto (ESR).
  • Lisätiedot Metropolia/ Kestävä keikkatyö

Teksti: Marinella Ruutu

Kuva: Metropolia Ammattikorkeakoulu