Ulkomaista työvoimaa tarvitaan kipeästi – eettisyydestä ei silti saa livetä

Viime vuonna alkanut koronapandemia laittoi myös työelämän monella tapaa uusiksi. Yksi merkittävä asia ei kuitenkaan muuttunut – työvoimapula on yhä akuutti ongelma hyvin monella alalla Suomessa.

Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan valtiovarainministeriön mukaan 70 000 uutta työntekijää vuoteen 2035 mennessä. Korona-aika on entisestään vaikeuttanut alan työtilannetta: THL:n mukaan koronaan ohjattujen hoitoresurssien myötä yleinen hoitovelka on yli miljardi euroa.

Rahan lisäksi tarvitaan hoitoammattilaisia, ja on selvää, että ilman ulkomaista työvoimaa ei Suomi tule selviämään.

Mistä sitten löytyy sellaisia hoitajia, jotka ovat valmiita muuttamaan tänne Suomeen? Ja miten huolehditaan siitä, että rekrytointi tapahtuu varmasti eettisesti, pelisääntöjen mukaan?

Eettisyys perustuu viimeisen päälle hiottuun prosessiin

Barona on kansainvälisen rekrytoinnin edelläkävijä Suomessa. Yritys on rekrytoinut vuodesta 2008 lähtien yli 400 työntekijää Filippiineiltä Suomeen hoitoalalle, ravintoloihin sekä kirjanpidon ja IT-alan tehtäviin.

”Olemme valinneet kumppanimaaksi juuri Filippiinit, koska maan sairaanhoitajakoulutus on hyvin laadukas ja eettinen rekrytointi sieltä on kaikin puolin mahdollista. Sieltä esimerkiksi löytyi meille sellaiset paikalliset kumppanit, jotka ovat sitoutuneet eettisen rekrytoinnin kansainvälisiin sääntöihin”, kertoo seniorikonsultti ja kansainvälisen rekrytoinnin asiantuntija Päivi Mäenpää.

Toinen tekijä on hioa koko rekrytointiprosessi alusta loppuun asti läpinäkyväksi ja 100 prosenttisen eettisen tarkastelun kestäväksi. Baronalla kriteerit täyttyvät, sillä vuonna 2014 kansainvälinen työjärjestö ILO valitsi Baronan kansainvälisen rekrytoinnin konseptin eettisen hoitajarekrytoinnin toteutusmalliksi.

Barona sitoutuu muun muassa näihin periaatteisiin:

  • Hoitajat eivät maksa rekrytoinnistaan meille tai paikalliselle rekrytointikumppanillemme.
  • Hakijoille kerrotaan selkeästi minkälaisiin tehtäviin he työllistyvät Suomessa, ja heitä tuetaan pätevöitymisessä lähihoitajaksi tai sairaanhoitajaksi.
  • Barona sitoutuu rekrytoimiinsa hoitajiin eli jokainen kielikoulutuksen aloittanut pääsee Suomeen töihin, kun saavuttaa tavoitellun kielitason.
  • Sairaanhoitajille maksetaan päivärahaa ja tarjotaan kannettavat tietokoneet koko seitsemän kuukauden kielikoulutuksen ajaksi.
  • Hoitajien kotoutumista Suomeen tuetaan mm. järjestämällä asunnon, opettamalla suomalaisia työelämätaitoja ja tukemalla vastaan tulevissa arjen haasteissa.

Baronan rekrytoimilla hoitoammattilaisilla on jo Suomeen saapuessaan riittävä suomen kielen taito täällä työskentelyyn.

”Riittävä kielitaito on kriteeri Suomessa työskentelyyn ja avain kotoutumiseen. Siksi koulutamme kaikki rekrytoimamme hoitajat B1-kielitasolle, joka on myös edellytys sairaanhoitajaksi pätevöitymiseen ja Suomen kansalaisuuden saamiseen”, Mäenpää kertoo.

Sitoutuneita ja pidettyjä kollegoita

Kynnys lähteä rekrytoimaan ulkomailta voi tuntua korkealta, jos siitä ei ole aiempaa kokemusta. Miten siinä voi päästä alkuun?

”Hyvin matalalla kynnyksellä voi lähteä mukaan, vaikka vain parin hoitajan rekrytoinnilla. Me Baronalla huolehdimme kyllä kaikesta byrokratiasta ja kuljemme rinnalla koko matkan. Prosessiin kuuluu myös asiakkaan kotimaisen työyhteisön valmentaminen siihen, mitä kannattaa ottaa huomioon uusien filippiiniläisten työkavereiden saapuessa joukkoon”, Mäenpää kannustaa.

Filippiineiltä rekrytointi on hyvin pitkäjänteinen ratkaisu, sillä vain noin kahdeksan prosenttia Baronan rekrytoimista filippiiniläisistä hoitajista on lähtenyt Suomesta. Se kertoo paljon heidän sitoutumisestaan ja viihtymisestään Suomessa.

”Filippiiniläiset työntekijät ovat myös erittäin pidettyjä kollegoita ja ammattilaisia, joiden motivaatiosta ja lojaaliudesta tulee aivan upeaa palautetta työyhteisöiltä sekä asiakkailta”, Mäenpää summaa.

Teksti & kuva: Barona