Osaajapulaan on ratkaisuja – avaimet ovat eduskunnan käsissä. Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL haluaa kiinnittää huomion erityisesti kolmeen kokonaisuuteen:

Työhön johtava maahanmuutto

  • Seuraavan hallituksen tulee huolehtia kansainvälisen työvoiman sujuvista lupakäytännöistä ja tukea pk-yritysten kykyä vastaanottaa ulkomaista työvoimaa.
  • Erityistä huomiota tulee kiinnittää maahanmuuttajien sekä työn tai opiskelun vuoksi Suomeen tulevien koulutustarpeisiin.

Miten tämä tapahtuu?

  • Lupa-asioiden käsittelynopeutta ja sujuvuutta tulee edelleen kehittää:
    – Saatavuusharkinnasta on luovuttava
    – Lähetystöihin on lisättävä resursseja, jotta työntekijöiden tunnistautuminen sujuu nopeammin
    – Vireillä olevaa lakiuudistusta koskien digitaalista henkilöllisyystodistusta tulee kiirehtiä, jotta ulkomaalainen voi saada suomalaisen henkilötunnuksen jo ennen Suomeen saapumista. Tämä mahdollistaisi sen, että verokortin ja pankkitunnukset saisi nopeammin.
    – Kotikunnan rekisteröintiä on nopeutettava
    – Isompien työntekijäryhmien ns. ryhmäluvan hakeminen tulee tehdä mahdolliseksi
    – Oleskeluluvassa tulisi määritellä työnkuva sen verran väljästi, että se kattaa työtehtävässä tapahtuvat alalle tyypilliset muutokset
  • Luotettavien työnantajien akkreditointijärjestelmän kriteereitä on lievennettävä siten, että useammat yritykset voivat täyttää sen ehdot (liikevaihdon ja rekrytointien määrä sekä vaatimus positiivisesta tuloksesta)
  • Julkisen sektorin tulee kehittää ja tarjota koulutusta, jotka tukevat erityisesti pk-yrityksiä käyttämään ulkomaista työvoimaa.
  • Asettautumispalvelut tulee olla verotonta tuloa työntekijöille.
  • Kielikoulutusta on lisättävä. Työssä oleville tarkoitettu Työpaikka Suomi ei yksin riitä. Lisäksi jo pidempään Suomessa olleille työtä hakeville on tarjottava lisää mahdollisuuksia opiskella suomen kieltä.
  • Pitovoiman varmistamiseksi on lisättävä englanninkielisiä kouluja, päiväkoteja ja muita palveluita. Mahdollisuuksia suorittaa tutkinto englannin kielellä on laajennettava.
  • Pitovoiman lisäämiseksi on tärkeää, että ulkomaalainen työntekijä voi tuoda myös perheensä Suomeen. Toimeentuloedellytysten tulorajaa pitää kohtuullistaa.
  • Tutkintojen laillistamisprosesseja ja pätevöitymispolkuja on kehitettävä sekä luotava mahdollisuuksia pätevöityä jo lähtömaassa. Myös koulutusten rahoituselementtejä on kehitettävä mm. siten, että oppisopimuskoulutukset voitaisiin aloittaa jo opiskelijan lähtömaassa ja siten työlupaprosessiin kuluva aika voitaisiin hyödyntää paremmin.
  • Työperäiseen maahanmuuttoon liittyvät lupa- ja muut asiat tulisi keskittää yhden vastuuministeriön eli työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen.

Työelämää lähellä oleva koulutus

Seuraavan hallituksen tulee koulutuspolitiikallaan tukea työelämän tarpeita palvelevien työvoimakoulutusten ja erilaisten lyhytkoulutusten kehittämistä yhteistyössä yritysten kanssa.

Miten tämä tapahtuu?

  • On tärkeää, että meillä on selkeä kokonaiskäsitys sekä työmarkkinoilla tarvittavasta osaamisesta että työllisyyspalveluista. Työmarkkinatietoa osaamistarpeista pitäisi kerätä nykyistä paremmin ennakoinnin tueksi. Myös työelämän nopeat muutostilanteet on ennakoitava nykyistä paremmin.
  • Suhdanne- ja muutosherkkien alojen työntekijöitä on koulutettava ja kannustettava siirtymään uusiin tehtäviin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Työstä työhön siirtymistä on tuettava monin eri tavoin.
  • Koulutusten tulee vastata joustavammin ja nopeammin yritysten tarpeisiin. Osaamisperusteisia työvoimakoulutuksia (kuten esim. täsmä-, rekry- ja muutoskoulutuksia) tulee kehittää yhteistyössä yritysten kanssa ja niitä tulee hyödyntää laajasti tutkintoperusteisten koulutusten lisäksi.
  • Koulutusten rahoitus on sidottava nykyistä paremmin tulokseen eli siihen, miten osallistujat työllistyvät koulutuksen jälkeen. Yksityiset palveluntuottajat tuovat koulutuksiin yrityslähtöisyyttä ja parantavat työllistymismahdollisuuksia.
  • Oppisopimuskoulutusta tulisi lisätä. Koulutusta tulisi kehittää siten, että yrityksille tarjottaisiin enemmän tukea oppisopimusoppilaan kouluttamiseen, jotta niiden olisi helpompi ottaa oppisopimusoppilaita vastaan. Lisäksi koulutukseen liittyvä hallinnollinen taakka tulisi minimoida.
  •  Osaamisen ja ammattitaidon kartoituksia olisi lisättävä. Tätä ei pidä tehdä virkamiestyönä, vaan ulkoistaa yksityisille palveluntuottajille, jotka ovat lähellä työllistäviä yrityksiä.

Julkisen ja yksityisen työnvälityksen yhteistyö

Työllisyysasteen nostamiseksi seuraavan hallituksen pitää kannustaa yhteistyöhön julkisen ja yksityisen työnvälityksen välillä sekä julkisen työnvälityksen toimijoiden kesken.

Työnhakijoiden työnhakutietoja on avattava myös yksityisen työnvälityksen toimijoille vähintäänkin suostumuksen perusteella.

Yksityiset palveluntuottajat tarjoavat ketteriä ja kustannustehokkaita työllisyyspalveluita. Ne kehittävät jatkuvasti uusia, innovatiivisia ja vaikuttavia tapoja auttaa työnhakijoita löytämään paikkansa työmarkkinoilla.

Miten tämä tapahtuu?

  • Työllisyyspalveluiden järjestämisvastuun hajauttaminen TE-palvelut -uudistuksessa uhkaa palveluiden laadukkuutta ja kustannustehokkuutta. Hallituksen tulee kannustaa kuntia laajojen järjestämisvastuualueiden muodostamiseen.
  • Työllisyyspalveluiden markkinaehtoisuutta ja yrityslähtöisyyttä tulee lisätä. Julkisen sektorin ei pidä kilpailla markkinoilla, joilla on riittävästi yksityisiä palveluntuottajia.
  • Työllisyyspalveluiden hankintaosaamista on kehitettävä ja hankintoihin on varattava riittävä rahoitus.
  • Julkisen työnvälityksen työnhakijarekisteri pitää avata myös yksityiselle työnvälitykselle. Työnhakijoilla pitää olla halutessaan mahdollisuus avata työnhakijatietojaan myös yksityisille yrityksille.