Esteettömämpää rekrytointia

Moniammatillinen työryhmä tarkasteli rekrytoinnin esteettömyyttä. Se löysi yhdessä ongelmakohtia, mutta myös ratkaisuja. Ratkaisuista tehtiin Esteetön rekrytointi -opasvideo.

On olemassa monia käteviä ratkaisuja parantaa sisäänkäynnin esteettömyyttä. Portaisiin luiskia, selkeitä opasteita, automaattiovia, lisävalaistusta, kynnyksien purkamista. Mutta mitäpä jos halutaan parantaa rekrytoinnin esteettömyyttä? Rekrytointi on myös eräänlainen sisäänkäynti, joka voi sulkea osan potentiaalisista hakijoista ulkopuolelle.

Tarkastelimme Vahti-hankkeessa rekrytoinnin esteettömyyttä ja teimme ratkaisuista opasvideon.

Ratkaisut syntyivät työryhmässä, johon kutsuimme rekrytoinnin, esteettömyyden, monimuotoisuuden johtamisen ja työllisyyden asiantuntijoita. Mukana oli myös useita kokemusasiantuntijoita, joilla on jokin toimintarajoite. He jakoivat meille palvelukokemuksiaan työnhausta.

Keräsimme aluksi molempien työnhaun osapuolten havaitsemia ongelmia: miksi rekrytoija ei tavoita parasta tarvitsemaansa potentiaalia? Miksi työnhakija ei selviä rekrytointipolusta?

Haastattelimme työtä hakeneita. Järjestimme myös työpajoja, jossa kokemusasiantuntijat ja muut asiantuntijat pohtivat rekrytoinnin palvelupolkua saman pöydän ääressä. Visualisoimme polut. Tällöin näimme lukuisia kohtia, joissa työnhakijan ja työnantaja kulkivat toistensa ohi.

Lähtökohtana normihakija

Rekrytoijat huomasivat kompastuvansa usein palvelupolun alkupäähän, suunnitteluvaiheeseen. Rekrytointiprosessi suunnitellaan ns. normihakijalle sopivaksi. Monimuotoisuuden tuoma arvo ja osaaminen eivät usein tule mieleenkään.

Työpajassa käydyissä keskusteluissa nousi esiin mm. tällaisia kysymyksiä:

  • Miten haettava työtehtävä määritellään ja analysoidaan? Tiedetäänkö ketä ja mitä haetaan?
  • Osataanko luoda valintakriteerit, jotka eivät turhaan sulje ketään potentiaalista hakijaa pois? Päätyvätkö valintakriteerien listaan mielikuvissa olevan ideaalityypin ominaisuudet tai kuvaus vanhasta tutusta tyypistä?
  • Ovatko määritellyt koulutusvaatimukset ja työkokemus välttämättömiä?
  • Millaisia raameja aikataulu asettaa: onko tavoitteena löytää paras mahdollinen vai halutaanko vain selvitä mahdollisimman helposti ja nopeasti?
  • Onko organisaatiossa pohdittu, miten monimuotoisuus tai yhdenvertaisuus huomioidaan rekrytoinnissa? Tiedetäänkö esimerkiksi lain edellyttämistä kohtuullisista mukautuksista riittävästi?

 Kohtaamisessa kilpistyvät ennakkokäsitykset

Suunnittelun puutteet heijastuvat työnhakijoille.

Kokemusasiantuntijat kokivat harhailevansa etsiessään sopivia tehtäviä. Työnhakukanavat eivät tavoita heitä. Monesti rekrytoinnit tehdään hiljaisesti verkostoissa, eikä tieto paikasta saavuta kenties koskaan pätevintä hakijaa.

Toisaalta kun työpaikkahakemus löytyy, sen kapulakieli tai muotislangi ei aukea. Hakemuksesta ei saa selkoa, mitä osaamista siinä haetaan.

Näkövammaisille ihmisille taas digitaalinen saavutettavuus on välttämätön, mutta rekrytointikanavissa se ei ole itsestään selvyys. Heille työpaikkailmoituksen sisältö voi jäädä ikuiseksi arvoitukseksi ja sähköisen hakemuksen täyttäminen haaveeksi.

Eniten hankaluuksia kokemusasiantuntijoilla oli ollut kuitenkin työpaikkahaastatteluissa. Hakemusvaiheessa vamma, ikä, sukupuoli, etninen tausta tai muu ominaisuus eivät välttämättä näy tai kuulu. Henkilökohtaisessa kohtaamisessa haastattelijan ennakkoluulot ja -käsitykset alkavat helposti tuottaa outoa käytöstä ja vinoumaa: saatetaan kysellä epäolennaisia ja epäillä osaamista.

Joskus stoppi tulee ihan fyysisen esteettömyyden takia: liikuntarajoitteinen hakija ei aina pääse edes haastattelupaikkaan.

 Nappaavatko videon opit?

Toisessa työpajassa työryhmämme pohti ratkaisuja siihen, miten esteet rekrytoijan ja työnhakijan kohtaamisen tieltä poistuisivat.

Onko videolla ja sen sisältämillä ratkaisuilla käyttöä omassa työssäsi? Vai menevätkö ratkaisumme ohi todellisuuden?

Ammattirekrytoijat tekevät rekrytoinnit usein toimeksiantona, jossa on tietty aikataulu ja sovitut reunaehdot. Miten ja mihin hän voi vaikuttaa, jotta työnhaun yhdenvertaisuus ja esteettömyys toteutuisivat entistä paremmin?

Iso kuva: Niko Jekkonen