Työmarkkinat ovat muuttuneet ja muuttuvat koko ajan. Yksityiset työnvälityspalvelut tarjoavat kustannustehokkaasti innovatiivisia ja nykyaikaisia palveluja, joita kehitetään yhdessä julkisen kanssa.

Suomessa yksityistä työnvälitystä hoitavat pääasiassa henkilöstöpalveluyritykset. Yksityinen ja julkinen työnvälitys on tehnyt yhteistyötä jo pitkään, mutta viime vuosina yhteistyötä on entisestään lisätty ja tehostettu.

Jatkossa tarvitaan innovatiivisia palveluja ja palvelukokonaisuuksia, joilla työllisyyspalvelujen tarjontaa uudistetaan tuloksellisempaan ja tehokkaampaan suuntaan.

Työllisyyspalveluihin kannattaa panostaa

Työttömyys tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Pelkästään välittömät vuotuiset työttömyysmenot ovat nykyisellään noin 6 miljardia euroa.

Päättäjien on huolehdittava työllisyyspalveluiden rahoituksesta, sillä työllistymistä parantavien palvelujen avulla aikaansaadaan kustannussäästöjä ja edistetään alueellista kasvua. Jos työttömyysjaksot lyhenisivät edes päivällä, saavutettaisiin 23 miljoonan euron säästöt ja 100 miljoonan euron tuotannon kasvu. (lähde: TEM).

Kilpailuttamalla tehokkaampia työllisyyspalveluita

Kilpailullisesti tuotetut työllisyyspalvelut ovat osoittautuneet tehokkaaksi ja tulokselliseksi työllistämisen keinoksi.

Työllisyyspalveluita kilpailuttamalla työnhakijoille on mahdollisuus tarjota nykyistä parempia, joustavampia ja henkilökohtaisempia palveluita. Työpaikat ja työnhakijat saadaan kohtaamaan nopeammin. Myös parhaimmat palveluinnovaatiot ja tehokkaimmat toimintavat syntyvät kilpailullisuuden myötä.

Joustavat työllisyyspalvelut kykenevät vastaamaan työelämässä nopeasti tapahtuviin muutoksiin. Jotta työllisyyspalveluita pystytään kehittämään ja tuottamaan mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti, on tärkeää, että palvelut kilpailutetaan riittävän laajoina kokonaisuuksina.

Toimivat työllisyysmarkkinat ja -palvelut

Työllisyyspalveluiden kilpailuttaminen edellyttää hyvää hankinta- ja kilpailutusosaamista, joka on ensiarvoisen tärkeää kaikissa julkisissa hankinnoissa. Hankintamenettelyn on oltava avointa ja selkeää.

Tuloksellisia pilotteja ja kokeiluja

Yhteistyössä toteutetut pilottihankkeet tuottivat hyviä tuloksia edellisellä vaalikaudella. Niiden kokemusten pohjalta on hyvä jatkaa onnistunutta yhteistyötä ja kehittämistä.

Viime vuosina julkisen ja yksityisen työnvälityksen yhteistyönä on toteutettu erilaisia työnvälityksen pilottihankkeita, joilla on etsitty uusia keinoja työnhakijoiden työllistymiseen, työttömyyden lyhentämiseen ja yrittäjyyden edistämiseen. Useissa pilottihankkeissa yksityiset yritykset ovat vastanneet työnhakija-asiakkaiden työllistymispalveluiden toteuttamisesta. Tulokset ovat olleet rohkaisevia.

HPL ja työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jolla tiivistetään yhteistyötä työnvälityksessä. Yhteisenä tavoitteena on löytää työttömille töitä ja työnantajille hyviä työntekijöitä. Konkreettisena esimerkkinä julkisen ja yksityisen työnvälityksen yhteistyöstä ovat olleet jo useamman vuoden ajan toteutetut työnvälityksen pilottihankkeet. Piloteilla etsitään uusia keinoja työnhakijoiden työllistymiseen, työttömyyden lyhentämiseen ja yrittäjyyden edistämiseen. Esimerkiksi vuonna 2016 aloitettiin seitsemän uutta työnvälityksen pilottihanketta koko maassa. Pilotit kestivät vuoden 2017 loppuun ja niiden toiminnasta ja tuloksista tehtiin myös arviointiraportti. Pilotteja alkoi myös vuoden 2018 aikana sekä vuoden 2019 alussa.

Piloteista kuultua

Markkinavuoropuhelu edesauttaa yhteistyötä

Hyvä markkinavuoropuhelu ja läpinäkyvät kriteerit ovat toimivien palvelujen edellytyksiä.

Ennen kilpailutusta käytävä markkinavuoropuhelu edesauttaa yhteistyötä kilpailutukseen osallistuvien palveluntuottajien kanssa. Markkinavuoropuhelussa on huomioitava useita hintaan, laatuun ja palvelun mittaamiseen liittyviä tekijöitä. Palveluntuottajilla on palveluista ja niiden tuottamisesta runsaasti osaamista ja kokemusta. Palveluntuottajat kannattaakin osallistaa aidosti jo siinä vaiheessa, kun vasta suunnitellaan palveluiden kilpailuttamista. Markkinavuoropuhelun aikana on hyvä keskustella esimerkiksi työllisyyspalveluiden rahoituksen tasosta, erilaisista rahoitusratkaisuista ja asiakaskohderyhmistä sekä siitä, mikä osuus hinnasta on sidottu tulokseen ja mikä määritellään tulokseksi.

Markkinavuoropuhelun on hyvä sisältää sekä ennalta suunniteltuja osioita että vapaata keskustelua. Aikaa on hyvä olla riittävästi, jotta toimijoilla on mahdollisuus saada selkeä kuva muun muassa tilaajan tavoitteista, kohderyhmästä ja mittatavista tuloksista.

Palvelun laatukriteerien oltava läpinäkyviä

Laatukriteerien sekä palveluiden toteutumisen ja vaikuttavuuden mittaamisen on oltava läpinäkyvää ja objektiivista.

Hinnan lisäksi on tärkeä määritellä palvelulle laatukriteerit, jotka ovat toiminnan kannalta järkeviä ja perusteluja. Palvelun toimivuutta mitattaessa työnvälityspalvelut ja muut työllisyyttä edistävät toimenpiteet on huomioitava erillisinä kokonaisuuksina. Tuloksellisuutta arvioivat seurantamenetelmät on sovittava yhdessä palveluntuottajan kanssa. Myös osatuloksilla voidaan mitata palvelun toimivuutta.

Palveluja kilpailutettaessa tulisi menetelmien sijasta ostaa tuloksia. Uusien innovaatioiden ja toimintatapojen synnyttämiseksi on palveluntuottajille annettava riittävästi liikkumavaraa toteuttaa palveluita. Kansainvälisesti tätä liikkumavaraa kutsutaan black box -malliksi. Lisäksi sopimuskausien on oltava riittävän pitkät, jotta palveluntuottajat pystyvät kehittämään ja rakentamaan palvelukokonaisuutta pitkäjänteisesti.

Yhteistyö ja hyvät käytännöt

Eri toimijoiden on käytävä keskenään aktiivista vuoropuhelua ja jaettava työllisyyspalveluiden hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja.

Yhteistyö tukee osaltaan koko Suomen kasvu ja viime kädessä hyvinvointia.

Alueiden tulisi aidosti pohtia myös palveluiden yhteiskilpailuttamista aina silloin, kun se koetaan tarkoituksenmukaiseksi. Monet palveluntuottajat toimivat usein laajemmilla alueilla. Palveluntuottajat pystyisivät kehittämään palveluita entistä paremmin, kun pirstaleisia markkinoita saataisiin yhdistettyä.

Tutustu esitteeseen >>

Pääkuva: TEM viestintä