Suomella on tarve seuraavan kymmenen vuoden aikana kouluttaa uudelleen yli miljoona suomalaista uusiin tehtäviin. Kilpailukyvyn varmistamiseksi on ratkaistava työelämää vaivaava kohtaanto-ongelma ja työllisten osaamisvaje. Työelämän käynnissä oleva muutos on mahdollisuus, mikäli työ ja tekijä saadaan kohtaamaan aiempaa paremmin.

Yrityksiä on tuettava työelämälähtöisessä koulutuksessa. Työelämäkoulutukset, kuten täsmä-, rekry- ja muutoskoulutukset edistävät työllisyyttä ja elinkeinoelämän tarpeita. Hallituksen on suunnattava lisää varoja näihin ja muihin vastaaviin koulutuksiin. Erilaisia koulutusmalleja on kehitettävä yhteistyössä yritysten kanssa, ja myös näihin koulutuksiin on saatava yhteiskunnan tukea. Koulutuksista maksettava tuki on selkeämmin sidottava tulokseen eli siihen, työllistyvätkö osallistujat koulutuksen jälkeen. Koulutusten työelämälähtöisyyttä on niin ikään kehitettävä. Yksityiset palveluntuottajat tuovat koulutuksiin yrityslähtöisyyttä ja parantavat työllistymismahdollisuuksia.

Muutosturvatilanteet on ennakoitava paremmin. Työelämän nopeat muutostilanteet on ennakoitava nykyistä paremmin. Monilla aloilla, kuten pankki- ja vähittäiskauppasektoreilla muutos näkyy jo nyt. Suhdanne- ja muutosherkkien alojen työntekijöitä on koulutettava ja kannustettava siirtymään uusiin tehtäviin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Työstä työhön siirtymistä on tuettava suuntaamalla varoja kouluttamiseen ja tiedottamiseen.

Työelämälähtöiset koulutukset jatkossakin TEM:n hallinnassa

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) tekee työtä Suomen kasvu- ja työllisyystavoitteiden vahvistamiseksi. Kasvupolitiikan perusta on menestyvä yritystoiminta, joka luo työllisyyttä Suomeen. Siksi on tärkeää, että työhön ja työllisyyteen liittyvän kokonaisuuden hallinta on ja pysyy työ- ja elinkeinoministeriössä, eikä sitä hajoteta eri ministeriöihin. TEM:llä on tarvittava osaaminen ja näkemys työllisyyden parantamisesta ja sen vaatimista toimista.

Tutkintotavoitteinen työllisyyskoulutus siirrettiin opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) alle, eikä enää ole selkeä osa työllisyyden kokonaisuutta. Tämän lisäksi puheissa on suunniteltu muiden työelämäkoulutusten rahoituksen siirtämistä pois työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyssateenvarjon alta. Tämä vähentäisi elinkeinoelämän, yritysten ja työvoimakoulutusten keskinäistä suhdetta ja keskusteluyhteyksiä.

Työelämäkoulutukset edistävät työllisyyttä ja niillä saavutetaan hyvin työllistämisen tavoitteet. Koulutukset ovat työelämälähtöisiä, siksi niiden kokonaisuus pitää pysyä työllisyyspalveluiden yhteydessä ja yhteistyötä yritysten kanssa vahvistaa entisestään.