EK:n elokuussa 2018 tekemän yrityskyselyn mukaan jo lähes 70 % yrityksistä kohtaa rekrytointivaikeuksia.
Yhä useammalle yritykselle tämä on arkipäivää. Työntekijöitä ei ole tarpeeksi ja/tai heidän osaamisensa on väärää. Tilauksia ja tehtäviä sen sijaan riittäisi.
Ulkomailta työntekijöitä palkkaamalla voidaan työvoimapulaa lievittää nopeasti
Rekrytointihaasteen ratkaisuksi on tarjottu koulutuspolkua. Moni työntekijä tarvitsee ehdottomasti uusien osaamisalueiden haltuunottoa, ja yhä useamman työttömän työnhakijan on työllistyäkseen kouluttauduttava uuteen ammattiin. Mutta kun osaajapulasta kärsivän yrityksen asiakas odottaa metalliosan toimitusta ensi viikolla tai ohjelmisto-ongelmansa ratkaisemista vielä tänään, ei riitä, että työntekijä olisi koulutuksen jälkeen valmiina harjoittelujaksolle vasta puolen vuoden kuluttua. Koulutusohjelmilla ratkaistaan tulevia työvoimatarpeita ja esimerkiksi Suomen kiihtyvää eläköitymistä, mutta ohjelmistakaan ei ole riittävässä mittakaavassa välitöntä apua.
Yritysten akuutit tarpeet tarvitsevat nopeita ratkaisuja. Siksi meidän on helpotettava ulkomaalaisten mahdollisuuksia työskennellä Suomessa eli tehostettava työperäistä maahanmuuttoa. Tässä ei ole kyse humanitäärisestä avusta, vaan itsekkäästä tavoitteesta varmistaa, että pystymme ylläpitämään yhteiskunnassamme sellaista hyvinvointimallia, johon olemme tottuneet.
Ulkomaalaisten työperäistä rekrytointia hiertää epätietoisuus ja lupaprosessin hitaus
Vaikka yritysten hyvinvointi on kaikkien meidän hyvinvointimme edellytys, ulkomaalaisten palkkaamisessa on kaksi suurta haastetta.
1) Turvapaikan hakijoiden työllistäminen ja työperäinen maahanmuutto sekoitetaan toisiinsa.
Kun toisen maan kansalainen tavoittelee työperäistä maahanmuuttoa, hän hakee oleskelulupaa työn perusteella, jolloin hänellä on jo valmiina työsopimus yrityksen kanssa. Hän ei tule etsimään työtä, vaan tekemään työtä etukäteen sovitussa yrityksessä sovitulla palkalla.
Turvapaikan hakijoiden työperäisiä oleskeluhakemuksia on vain murto-osa työperäiseen maahanmuuttoon verrattuna. Viime vuonna turvapaikan hakijat jättivät noin 400 työperäistä oleskeluhakemusta, josta hiukan yli 40 % palautui myönteisinä (230 kielteistä/168 myönteistä päätöstä. Lähde Migri). Samana vuonna muita työperäisiä oleskelulupia haettiin lähes 20 kertaa enemmän eli 7891 kpl. Myönteisiä oleskelulupia myönnettiin 6751.
Tietämättömyys työperäisten maahanmuuttajien tilanteesta sekoitetaan turvapaikanhakijoiden tilanteeseen, mikä vaikuttaa ihmisten asenteisiin kaikkia maahanmuuttajia kohtaan.
Maahanmuuton yhteydessä puhutaan myös ylikorostetusti matalapalkka-aloista, vaikka työperäisellä maahanmuutolla ratkaistavissa olevaa työvoimapulaa on kaikissa tuloluokissa. Esimerkiksi Helsingin kaupungin lääkäreistä kolmasosa on ulkomaalaistaustaisia, ja he varmistavat, että kaikki potilaat pääsevät hoitoon.
Harmaantuvassa Suomessa tarvitaan yhtä lailla sairaalahenkilöstöä kuin siivoojia. Poliittiset toimijat ovat puoluekannasta riippumatta suurin osa samaa mieltä, joten työperäisen maahanmuuton helpottamistoimet voidaan aloittaa välittömästi.
2) Työlupaprosessin hitaus vaikeuttaa yritysten toimintamahdollisuuksia.
EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien työntekijöiden työperäisten oleskelulupien hakuprosessi on kaksivaiheinen. TE-toimisto tekee ensin osapäätöksen, jonka jälkeen ratkaisu siirtyy Maahanmuuttovirastolle, joka myöntää luvan. Vaikka ulkomaalaislaki velvoittaa tekemään lupapäätökset neljässä kuukaudessa, prosessi saattaa kestää jopa kahdeksan kuukautta, pitkälti TE-toimistojen resurssipulan takia.
Kaikki ymmärtävät, ettei työtarjouksen antanut yritys sen enempää kuin tarjouksen saanut henkilökään pysty odottamaan kahdeksaa kuukautta. Yritysten on hoidettava tilaukset asiakkaiden aikataulujen mukaan ja työntekijän on puolestaan tehtävä oman elämänsä merkittävät päätökset huomattavasti nopeammin.
Ulkomaalaisten kokemat lisähaasteet: keli, kieli ja kansa
Jos ulkomaalaistaustainen ammattilainen pystyy selättämään yllämainitut esteet ja on päässyt tekemään töitä Suomeen, meidän on vielä houkuteltava hänet myös jäämään Suomeen. Kokemuksemme on, että vähemmistö Suomeen muuttaneista työntekijöistä jää tänne pysyvästi. Lähtemiseen liittyy aina kolme k:ta: keli, kieli ja kansa.
Keli on ainoa asia, jolle emme voi mitään. Kuitenkin, kun maassa jo olevia ulkomaalaisia haastattelee, keli ei olekaan yhtään niin suuri ongelma kuin me suomalaiset mielessämme kuvittelemme. Usein kuulee aivan päinvastaista heiltä, jotka ovat kärsineet kotimaassaan korventavasta kuumuudesta tai henkeä uhkaavista myrskyistä ja tulvista.
Kielemme on varsin eksoottinen. Siksi mielestäni kaikille ulkomaalaisille olisi tarjottava ilmaista kielenopetusta niin kauan kuin he sitä tarvitsevat. Tällä hetkellä ulkomaalaiset saavat ottaa osaa ilmaiseen kieliopetukseen ainoastaan ollessaan työttöminä. Kyky kommunikoida suomeksi on olennainen osa kotoutumista ja parantaisi merkittävästi viihtymistä.
Katajaiseen kansaan on vaikea tutustua, vaikka kieltä osaisikin, todistaa moni ulkomaalainen. Mutta kun suomalaisiin tutustuu, olemme mukavaa kansaa. Integroituakseen yhteiskuntaan ulkomaalaisten on löydettävä paikkansa kantaväestön keskuudessa. Tässä on se vaikeimmin ratkaistava haaste, mutta työporukoiden kautta sekin toteutuu todennäköisimmin.
Miten voimme auttaa ulkomaalaistaustaisia kotoutumaan?
Ulkomaalaisten kotoutumista kannattaa pohtia, koska vastaus on elintärkeä yhteiskunnallemme. Minulla ei ole antaa kattavaa vastausta, mutta tiedän, että avoimuus ja vieraanvaraisuus ovat kotoutumisessa tärkeitä elementtejä. Lisäksi meidän tulisi opetella tukemaan maahanmuuttajia suomen kielen oppimisessa. On karhunpalvelus vaihtaa keskustelukieli englanniksi, kun suomea opiskeleva aloittaa keskustelun haparoivalla kielitaidolla. Uuden kielen voi oppia vain puhumalla ja meidän tulisi tukea tulijoita tässä oppimisprosessissa. Kannustaminen suomen kielen oppimiseen on myös tulijalle tärkeä viesti siitä, että haluamme hänet osaksi yhteiskuntaamme.
Minna Vanhala-Harmanen
henkilöstövuokraus- ja rekrytointiyhtiö Baronan toimitusjohtaja ja HPL:n vuoden 2018 hallituksen puheenjohtaja
