Tietoa teollisuuden lakkoihin liittyen

Paperiliitto, Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro ovat ilmoittaneet metsäteollisuuteen kohdistuvasta kahden viikon lakosta, joka alkaa 27. tammikuuta ja kestää kaksi viikkoa, jos osapuolet eivät pääse sopuun työehdoista ennen sitä. Lakkoilmoituksen piirissä on 67 paperi-, kartonki- ja selluloosatehtaiden työpaikkaa.

Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro ovat ilmoittaneet kemianteollisuuteen kohdistuvasta kahden viikon lakosta, joka alkaa samoin 27. tammikuuta. Työministeri on kuitenkin päättänyt siirtää kemian lakkojen alkamista kahdella viikolla. Lakot alkavat siten maanantaina 10. helmikuuta, elleivät osapuolet pääse sopuun työehdoista ennen sitä. Lakko kestää kaksi viikkoa ja sen piirissä ovat 200 yritystä mm. öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuudessa, kemian perusteollisuudessa, muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuudessa sekä mekaanisessa metsäteollisuudessa ja malmikaivoksilla.

Lisäksi toimihenkilöitä edustava Ammattiliitto Pro on ilmoittanut teknologiateollisuuteen kohdistuvasta kahden viikon lakosta 27. päivä tammikuuta alkaen. Myös teknologiateollisuuden lakkoa on siirretty työministerin päätöksellä kahdella viikolla eteenpäin. Lakkoilmoitus koskee erikseen nimettyjä työpaikkoja. Pro on ilmoittanut myös ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta teknologiateollisuudessa.

Ilmoitetut lakot ovat laillisia, koska aloja koskevien työehtosopimusten voimassaoloaika on päättynyt.

Alla lakkoihin liittyvää ohjeistusta.

Lakko ei koske töitä

Lakko ei koske koskaan töitä, vaan lakosta päättäneen yhdistyksen jäseniä. Lakkojen aikana työnantajalla on oikeus pitää työt käynnissä. Työnantajalla on oikeus, mutta ei velvollisuutta, tarjota töitä lakosta päättäneen yhdistyksen työhaluisille jäsenille. Muiden henkilöstöryhmien on tehtävä työsopimustensa mukaiset työt myös lakon aikana.

Osa lakoista on tukilakkoja. Nämäkään lakot eivät ole laittomia, kun niistä on ilmoitettu lain mukaisesti.

Uusien työntekijöiden vuokraaminen laillisen lakon kohteena olevaan yritykseen

Henkilöstöpalvelualan toimintaperiaatteiden mukaan henkilöstöpalveluyritykset eivät vuokraa alan kansainvälisen käytännön mukaan laillisen lakon kohteena olevaan yritykseen uusia työntekijöitä lakkoilevien (käyttäjäyrityksen omien työntekijöiden) tilalle, elleivät riidan osapuolet suhtaudu siihen myönteisesti.

Vuokratyöntekijät, jotka ovat työskennelleet yrityksessä jo ennen lakkovaroituksen antamista

Vuokratyöntekijä jää omasta tahdostaan lakkoon

Lähtökohtaisesti lakko-oikeus on järjestäytyneillä työntekijöillä. Käytännössä järjestäytymättömillä vuokratyöntekijöillä voi olla olosuhteet huomioon ottaen vaikea mennä työpaikalle, jossa kaikki tai lähes kaikki muut työntekijät ovat lakossa. Tästä johtuen on sallittu myös järjestäytymättömien vuokratyöntekijöiden osallistuminen lakkoon. Jos työntekijä osallistuu lakkoon, työnantajalla ei silloin luonnollisestikaan ole palkanmaksuvelvollisuutta.

Vuokratyöntekijän työnteko estyy lakon tai työsulun vuoksi

Kun vuokratyöntekijän työnteko estyy sellaisen toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen johdosta, jolla ei ole riippuvuussuhdetta vuokratyöntekijän työehtoihin ja työoloihin, vuokratyöntekijällä on oikeus saada työnantajalta palkkansa esteen kestämisajalta, enintään kuitenkin seitsemän päivän kalenterijakson sisältämiltä säännöllisiltä työpäiviltä. Mikäli työtaistelutoimenpiteellä on vaikutusta myös vuokratyöntekijän työehtoihin, palkanmaksuvelvollisuutta ei ole.

Kun vuokratyöntekijän työnteko estyy sellaisen käyttäjäyrityksen työsulun vuoksi, jolla ei ole riippuvuussuhdetta vuokratyöntekijän työehtoihin ja työoloihin, vuokratyöntekijällä on oikeus saada työnantajalta palkkansa enintään 14 päivän ajanjakson sisältämiltä säännöllisiltä työpäiviltä. Mikäli työsululla on riippuvuussuhde myös vuokratyöntekijän työehtoihin, palkanmaksuvelvollisuutta ei ole.

Tilanteissa, joissa työnteko estyy yllä kuvatulla tavalla, henkilöstöpalveluyrityksen tulee selvittää, pystytäänkö työntekijälle tarjoamaan muuta työtä estyneen työn asemesta.

Käyttäjäyritys ei halua vuokratyöntekijän työskentelevän

Yllä kuvatusta tulee erottaa ne tilanteet, joissa estymisen taustalla on käyttäjäyrityksen oma päätös, eikä työ esty lakon vuoksi. Työntekijällä on oikeus palkkaan näissä tilanteissa, kun työnteko ei varsinaisesti esty lakon vuoksi, mutta käyttäjäyritys ei halua vuokratyöntekijöitä töihin. Periaatteessa vuokratyöntekijät ovat silloin työnantajan käytettävissä. Näissä tilanteissa on syytä neuvotella asiakkaan kanssa ja tarkistaa asiakassopimuksen ehdot.

Ns. ylityökielto

Työntekijällä on aina oikeus kieltäytyä ylitöistä. Lakkouhkatilanne ei muuta tätä seikkaa. Konfliktiherkissä tilanteissa tulisi kuitenkin harkita myös sitä, onko järkevää ärsyttää ammattiliittoja enempää kuin on tarpeen. Näin ollen emme suosittele myöskään sitä, että työaikapankkeihin kerrytettäisiin ylimääräisiä työtunteja ylityökiellon aikana. Tällä ohjeella on tarkoitus ennaltaehkäistä mahdollisia ristiriitatilanteita ja ehkäistä vuokratyövastaisia työehtosopimusvaatimuksia.

Työnteon estyminen liikenne- ym. ongelmien vuoksi

Esimerkiksi kuljetusalojen ammattiliittojen työtaistelutoimien vuoksi työntekijän työmatka voi joskus hankaloitua tai jopa estyä, jolloin työpaikalle pääsy estyy. Tämä ei kuitenkaan muodosta perustetta maksaa palkkaa, vaikka työntekijä väittäisi olleensa halukas tulemaan töihin. Työntekijä on velvollinen ilmoittamaan mahdollisesta poissaolostaan viipymättä.
Työntekijä on velvollinen tulemaan töihin silloinkin, kun julkinen liikenne tai päiväkodit ja koulut eivät työtaistelutoimenpiteen vuoksi ole toiminnassa. Mikäli työntekijä ei yrityksistään huolimatta pysty järjestämään kulkua tai lasten hoitoa täksi ajaksi, tulee työnantajan suhtautua ymmärtävästi poissaoloon.

Eräät työsuhteen ehdot lakon aikana

Palkka

Lakkoon ryhtyneille työntekijöille ei makseta palkkaa lakon ajalta. Tämä koskee myös luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Palkanmaksusta lakon ajalta ei tule jälkeenpäinkään sopia.

Jos muiden työntekijöiden lakosta johtuvan työnteon estymisen vuoksi vuokratyöntekijälle on maksettu 7 päivän sisältämiltä työpäiviltä palkkaa, tämän jälkeen työntekijällä on oikeus työttömyyspäivärahaan ilman omavastuuaikaa. Sama poikkeus koskee työnteon estymisestä johtuvan 14 päivän palkan maksamisen jälkeistä työttömyyspäivärahaa.

Sairausajan palkka

Jos työntekijä sairastuu ennen lakon alkamista ja sairaus jatkuu lakon päättymisen jälkeen, sairausajan palkka maksetaan. Jos sairaus alkaa ennen lakon alkamista mutta päättyy lakon kestäessä, sairausajan palkkaa maksetaan lakon ajalta ainoastaan siinä tapauksessa, että henkilö sairauden päätyttyä palaa työhön eikä jää lakkoon. Jos sairaus alkaa lakon alkamisen jälkeen, sairausajan palkkaa ei makseta lakon aikaisilta päiviltä. Sairausajan palkanmaksujakso alkaa lakon päättymisen jälkeisestä ensimmäisestä työpäivästä.

Vuosiloma

Jos vuosiloma alkaa ennen lakkoa, lakko ei keskeytä vuosilomaa.
Jos vuosiloman ilmoitettu alkamisaika on laillisen lakon aikana, vuosiloma ei ala, vaan se siirretään myöhempään ajankohtaan.

Luontoisedut

Työtaistelun aikana ei ole palkanmaksuvelvollisuutta eikä myöskään velvollisuutta antaa työntekijän käyttöön luontoisetuja. Poikkeuksena työsuhdeasunto, jonka verotusarvo tai muut kohtuulliset kulut voidaan periä lakon ajalta takaisin.

Kaikissa lakkoon liittyvissä erityiskysymyksissä pyydämme ottamaan yhteyttä liiton jäsenneuvontaan.

—-