Yrityksillä on pula osaavasta työvoimasta, mutta monella yli 50-vuotiaalla on silti vaikea löytää häntä palkkaavaa yritystä. Ikään yhdistetään mielikuvia, jotka eivät pidä paikkaansa. Sairaspäivien määrä, it-osaaminen tai oppimiskyky ovat yksilöön liittyviä asioita, ei ikään.
Työurien päättyminen alle kuusikymppisenä ei ole tulevaisuutta. Työllisyysasteen nostaminen vaatii koko työvoimarepertuaarin hyödyntämistä vastavalmistuneesta eläkeikäiseen.
Henkilöstöpalveluyritykset ovat valmiita rakentamaan siltoja ikääntyvien työnhakijoiden ja työvoimaa etsivien yritysten välille, sillä osaavan ja oikeanlaisen työvoiman löytäminen on alamme erityisosaamista. Kokeneet hakijat myös hyötyvät henkilöstöpalvelualan ammattilaisista, sillä mitä enemmän ja monipuolisempaa kokemusta on kertynyt, sen hankalampaa sen sanoittaminen yleensä on. Ammattilaiset osaavat myös tunnistaa eri aloille siirrettävissä olevia taitoja sekä piilo-osaamista.
Henkilöstöpalveluala toimii kuitenkin asiakasyritysten ja työnhakijan välissä. Jos asiakasyritykset eivät ota ikääntyviä työnhakijoita, rekrytoijan työkalut asenteen muuttamiseen ovat rajalliset.
Ikäsyrjintä ei kuitenkaan kannattaisi, sillä moninainen ikäjakauma tekee hyvää työyhteisöille. Kunhan työyhteisöä myös johdetaan hyvin, monimuotoiset työyhteisöt ovat tuottavampia, työviihtyvyys on niissä parempi ja ihmiset ovat sitoutuneempia kuin työyhteisöissä, joissa moninaisuutta ei ole. Monimuotoinen työyhteisö on myös luovempi sekä valmiimpi muutokseen – molemmat isoja ja työnantajien arvostamia asioita. Monimuotoisella työyhteisöllä tarkoitetaan toki montaa asiaa, joista ikä on vain yksi.
Yleensä iältään monimuotoinen työyhteisö on monipuolinen myös osaamiseltaan. Työpariajattelua tai mentorointia kannattaa työyhteisöissä käyttää, jotta tieto ja osaaminen siirtyisi molempiin suuntiin. Monimuotoisuudella voi myös kasvattaa verkostoja ja parantaa asiakaskokemusta.
Asennemuutosta kaivataan myös työntekijäpuolella. Maailma muuttuu, eikä aiempi asema, nimike tai palkkataso ole lupaus tulevasta. Toimialaa tai työtehtäviä saattaa joutua vaihtamaan vielä työuran loppuvaiheillakin, jolloin pitää pystyä tinkimään myös jo aiemmin saavutetusta palkkatasosta tai asemasta.
Osaajapula tulee väistämättä johtamaan siihen, että työnantajien on hyväksyttävä myös työelämän ihanneikää sekä nuorempia että vanhempia työnhakijoita. Ne työnantajat, jotka ymmärtävät tämän varhaisessa vaiheessa, saavat parhaat osaajat päältä.
Merru Tuliara
toimitusjohtaja, Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL
