Kannustimilla kasvupalveluihin

Alati paranevat työllisyysluvut ovat hallituksen budjettiriihelle maukasta taukoevästä.

Työllisyyden kasvu antaa liikkumatilaa poliittiseen päätöksentekoon, mutta empimään ei pitäisi jäädä. Riihestä pitää saada lisää vauhtia työllisyyden edistämiseen, sillä vain siten voimme ylläpitää nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaa.

Kasvua tukevien toimien rinnalla pitää kiinnittää erityishuomiota työllisyyspalveluihin ja eritoten nuorten työllistämiseen. Maakuntauudistuksen myötä syntyvät kasvupalvelut pitää pohjustaa nyt. Toimivat työllisyyspalvelut ovat avain työpaikkojen ja tekijöiden kohtaamisen parantamiseksi.

Tehokkaita työllisyyspalveluja markkinaehtoisesti

Kasvupalvelu-uudistuksen myötä työllisyyspalveluja voidaan tuottaa markkinaehtoisesti. Tämä on hyvä, sillä markkinaehtoisesti tuotetut työllisyyspalvelut ovat tehokkaita, toimivia ja tuloksellisia.

Markkinaehtoisten palvelujen vahvuus on siinä, että ne kykenevät muokkautumaan tarpeiden mukaan. Tämä on hyvä muistaa, etenkin, kun meillä on käsillä tarve kouluttaa miljoona suomalaista aivan uusiin tehtäviin. Markkinaehtoisesti tuotetut työllisyyspalvelut ovat lääkettä työelämän murrokseen.

Julkisten työvoimapalvelujen ja työllisyyden edistämiseen erikoistuneiden yritysten välillä tehdään jo yhteistyötä. Merkittävä osa työvoimapalveluista on ostopalveluita. Tulokset ovat olleet hyviä, yhteistyö toimii. Eduskunta saa piakkoin käsiteltäväkseen lakimuutoksen, jonka myötä myös yksityiset palveluntuottajat voivat tarjota osaamistaan nykyistä enemmän. Askeleet vievät oikeaan suuntaan.

Muutokseen valmistautumista edesauttaisi huomattavasti, jos markkinaehtoisiin palveluihin siirtymistä tuettaisiin nykyistä rohkeammin. Maakuntauudistuksen myötä maakuntapäättäjät vastaavat työllisyyspalvelujen toimivuudesta ja määrittävät, mihin palveluissa keskitytään. Toimivat palvelut ovat myös maakunnan elinvoiman edellytys. Uudistaminen on huomattavasti selkeämpää, mikäli tarjolla on jo toimivia esimerkkejä.

 Kannustimia palvelujen kilpailuttamiseen

Budjettiriihessä pitäisi luoda määrärahakannustin palvelujen kilpailuttamiseen. Näin tuettaisiin TE-toimistoista vastaavia ELY-alueita kilpailuttamaan palvelujaan jo vuoden 2019 aikana. Kannustin voisi olla esimerkiksi lisätoimintaraha niille ELYille, jotka avaavat TE-toimistojen palveluja ostopalveluperiaatteella tuotettaviksi.

Kasvupalvelu-uudistuksen yhteydessä pitäisi myös kiinnittää erityistä huomiota nuorten työllistymiseen. 15 – 24 vuotiaista työvoiman piirissä olevista 14 prosenttia, eli yli 60 000 nuorista on vailla työtä. Suomessa on enemmän nuorisotyöttömyyttä kuin EU-alueella keskimäärin. Tähän ongelmaan tulee pureutua voimaperäisin toimin.

Löytyisikö budjettiriihestä erityistä määrärahaa pahiten nuorisotyöttömyydestä kärsiville ELY-alueille? Määrärahan tavoitteena voisi olla henkilöresurssien tarjoaminen nuorten palveluihin sillä edellytyksellä, että tämä palvelu toteutetaan kilpailutuksen kautta tapahtuvina ostopalveluina. Kasvupalveluita tuottavilta yrityksiltä nimittäin löytyy runsaasti osaamista nuorten kohtaamiseen ja työllistämiseen.

Näillä tiedoin vuosi 2019 on nykyisenmuotoisten te-palvelujen viimeinen toimintavuosi. Mitä sen jälkeen tapahtuu? Aikooko hallitus vain odottaa ja katsoa? Vai löytyykö riihestä tahtoa va