Kasvupalvelu-uudistuksen vuoden lisäaika kääntyy voitoksi

Hallitus päätti heinäkuussa siirtää sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloa vuodella. Uudet maakunnat aloittavat toimintansa vuoden 2020 alusta. Samalla työ- ja elinkeinomi-nisteriön kasvupalvelu-uudistus sai vuoden lisää valmisteluaikaa.

Päätös oli hyvä ja viisas, vaikka monen ensireaktio saattoi olla yllättynyt. Lisävuosi antaa ai-kaa valmistella toimintoja ja lakeja paremmin ja perusteellisemmin. Se mahdollistaa laa-jemman vuoropuhelun kasvupalvelujen järjestäjien ja tuottajien eli esimerkiksi maakun-tien ja henkilöstöpalveluyritysten välillä. Lisävuosi antaa tilaa aivan uudenlaisille kokeiluille ja avauksille ennen maakuntien toiminnan käynnistymistä.

Kesällä saatiin myös perustuslakivaliokunnan lausunto sote-valinnanvapauslaista. Lausunto antaa osviittaa arvioida kasvupalvelu-uudistusta perustuslain näkökulmasta. Haluamme varmistaa, että kaikkien henkilöasiakkaiden, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömien ja maa-hanmuuttaja-asiakkaiden, perusoikeudet toteutuvat. Yrityspalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen perustuslakivaliokunnan lausunnossa ei ole yhtä suoria yhtymäkohtia.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että lakiin alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista on tulossa vain niin pieniä muutoksia, ettei uutta lausuntokierrosta tarvita. Muutoksia tarkastellaan syksyn aikana yhdessä sidosryhmien kanssa kasvupalvelu-uudistuksen ohjausryhmässä. Uuden aikataulun mukaan kasvupalvelulaki sekä siihen liittyvät nk. sisältölait annetaan eduskunnalle maaliskuussa 2018 samanaikaisesti sote-valinnanvapauslain ja muiden maa-kuntatehtäviin liittyvien lakien kanssa.

Irene Impiö Pirkanmaan TE-toimistosta kirjoitti tällä palstalla aiemmin kesällä markkinavuo-ropuhelusta, yhteiskehittämisestä ja oppimisesta. Hän korosti, että tarvitaan hallinnon ja tuottajien keskustelua sekä erilaisia kokeiluja ja pilotteja, jotta kasvupalveluja voidaan ai-dosti kehittää yhdessä. Lisäaika ennen uudistusta hyödynnetäänkin tehokkaasti markkina-vuoropuheluun ja uusiin avauksiin yksityisten palveluntuottajien kanssa.

Julkisten palvelujen markkinalähtöinen uudistaminen on tärkeä teema työ- ja elinkeinomi-nisteriön agendalla. Kun kasvupalvelujen järjestäjien ja tuottajien yhteispeli on aktiivista, kilpailullinen tuottamismalli on helpompi ottaa käyttöön maakuntien toiminnan käynnisty-essä. Ministeriöissä ja maakunnissa työtä jatketaan nyt täydellä teholla. Ja näyttää myös sil-tä, että palveluntuottajat ovat vastanneet hyvin yhteistyökutsuumme. Pidetään yhteistyö vireänä!

Kirjoittanut Jari Gustafsson

Jari Gustafsson on työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö. TEM:ssä valmistellaan kasvupalvelu-uudistusta. Maakunnalliset kasvupalvelut siirtyvät perustetta-vien maakuntien järjestämisvastuulle.