Maakuntauudistus katsoo markkinoille

01Maakuntauudistus tuo systeemisen muutoksen julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin – yksittäisistä palveluista siirrytään palveluketjuihin, digitaalisuutta ja asiakkaan omaa roolia vahvistetaan, palvelun tuottamista viedään markkinoille. Uudistuksella tavoitellaan parempaa vaikuttavuutta ja asiakaslähtöisyyttä – joustavampaa ja osuvampaa palvelua, joka muovautuu asiakkaiden ja talouden nopeasti muuttuviin tarpeisiin.

Valmistelemme työ- ja elinkeinoministeriössä yhdessä sidosryhmien kanssa kasvupalvelu-uudistusta toteuttamaan näitä tavoitteita. Kasvupalvelu yhdistää nykyisen TE-palvelun ja yrityspalvelun uudeksi palvelujärjestelmäksi ja siirtää tuottamisen painopisteen markkinoille. Talouden ja työmarkkinoiden haasteet palvelujen uudistamille ovat siinä määrin kovia, että olemme valmiita arvioimaan viranomaisen ja palveluntuottajan rooleja uudelleen.

Uudelleenajattelu tarkoittaa, että palvelujen suunnittelu ja muotoilu viedään lähemmäs asiakasta. Toimivaltaa ja tehtäviä siirtyy viranomaisilta tuottajille, joille jää riittävästi tilaa räätälöidä palvelu työnhakijan, työnantajan tai yrityksen tilanteeseen sopivaksi. Viranomainen hakeutuu uuteen rooliinsa verkostojen mahdollistajana ja markkinoiden ohjaajana. Palvelun laatu ja vaikuttavuus sekä asiakkaiden yhdenvertaisuus kiinnostavat jatkossa yhä enemmän, kun määrärahat ovat niukat ja asiakasrajapintaa siirtyy markkinoille.

Uutta liiketoimintaa tarvitaan

Haemme työvoima- ja yrityspalveluihin vahvaa tekemistä ja tulosta hyödyntämällä paremmin markkinamekanismeja. Vielä on liian aikaista arvioida täsmällisesti ”kasvupalvelumarkkinan” mahdollista kokoa, mutta suuruusluokkana useamman sadan miljoonan panostuksista puhutaan kansallisesti. Uutta liiketoimintaa siis tarvitaan määrällisesti, mutta myös sisällöllisesti. Tarvitsemme toimijoita, verkostoja ja palveluja, jotka voivat hoitaa vaikkapa työnhakija-asiakkuuksia kokonaisvastuullisesti ja rakentaa palveluketjuja yksittäisistä palveluista yhdistäen esimerkiksi rekrytoinnin, valmennuksen ja sote-palvelun työkaluja. Meiltä Suomesta puuttuvat myös markkinat heikommassa työmarkkina-asemassa olevien palveluille.

Markkinoiden avaaminen ja tehtävien siirtäminen vaiheittain markkinoille tuovat väistämättä myös uudenlaisia vastuita mukanaan. Julkisuusperiaatteesta on keskusteltu paljon sote-uudistuksen yhteydessä. Lisäksi on huomattava, että asiakasprosessien kokonaisvaltaisempaan hoitoon sisältyy jossain määrin hallinnollista vastuuta, esimerkiksi raportointia. Toimivilla tietojärjestelmäratkaisuilla fokus saadaan kuitenkin pidettyä asiakkaiden palvelussa.

Markkinoiden ja hallinnon pitää oppia uutta

Emme lähde rakentamaan uutta mallia suinkaan tyhjän päälle. Merkittävä osa palvelusta tuotetaan jo tällä hetkellä ulkoisesti, yhteistyötä on vahvistettu yksityisten tuottajien kanssa ja hallinto on kehittänyt omaa järjestäjä- ja ostamisosaamistaan. Kun maakuntauudistuksessa kilpailullinen tuotantomalli asetetaan ensisijaiseksi ja palloa heitetään isosti markkinoille, on kuitenkin selvää, että muutosprosessia tulee katsoa pidemmällä tähtäimellä – edellyttäen uuden oppimista sekä hallinnolta että markkinoilta.

Systeemimuutosta ei saada aikaan viranomaisvoimin. Tarvitsemme järjestäjän ja tuottajan – hallinnon ja markkinoiden – yhteistyötä jo kasvupalvelu-uudistuksen valmisteluvaiheessa. Kutsumme tulevan kasvupalvelun potentiaalisia tuottajia markkinavuoropuheluun rakentamaan yhdessä tulevaisuuden palvelua asiakkaille. Nyt loppuvuoden ja alkuvuoden aikana järjestettävät tilaisuudet ja keskustelut luovat toivottavasti pohjan jatkuvalle dialogille sekä julkisen ja yksityisen sektorin uudenlaiselle suhteelle.

Kirjoittanut Jarkko Tonttila

Jarkko Tonttila on työ- ja elinkeinoministeriön kehittämispäällikkö – kasvupalvelun rakentaja