Milloin rekrytoidaan tai vuokrataan ensimmäinen robotti?

Eniten puhutaan siitä, kuinka uusi teknologia lisää tuottavuutta, kustannussäästöjä ja kuinka moni työpaikka häviää kehityksen myötä.

Maailman talousfoorumi WEF julkisti juuri tutkimuksensa, jonka mukaan 15 teollisuusmaan työpaikoista häviää 7.1 miljoonaa työpaikkaa neljän vuoden sisällä. Nettotappioksi jää 5.1 miljoonaa työpaikkaa, sillä uusi teknologia luo uusia työpaikkoja 2 miljoonaa. Myös YK:n työjärjestö ILO ennustaa lohduttomia lukuja työttömien määrän lisääntymisestä.

Se, miten hyvinvointiyhteiskunta rahoitetaan tulevaisuudessa, ansaitsee myös oman pohdintansa.
Jos työttömyys vain kasvaa ja työn tekevät robotit, mitä tapahtuu esimerkiksi palkkatulojen verotukselle ja mistä varoista kustannetaan kasvavat työttömyysmenot? Pitäisikö robottien työtäkin alkaa verottaa?

Mielenkiintoista on myös pohtia, mille aloille uudet työpaikat syntyvät? Varmasti osa työpaikoista syntyy robottien ja koneiden lisääntyvän käytön myötä niiden suunnittelu- ja ohjelmointityöhön. Tuotannon ja huollon robotit tekevät varmasti ainakin osittain itse. Koneiden ja robottien tehdessä työt yhä useammat työntekijät jäävät joko kokonaan työttömäksi, joutuvat tekemään lyhennettyä työpäivää ja haalimaan töitä ehkä useammastakin kuin yhdestä paikasta. Vähentyneen työajan myötä heillä on enemmän vapaa-aikaa. Ehkä uudet työpaikat syntyvätkin sellaisille aloille, jotka järjestävät ihmisille vapaa-ajan ohjelmaa? Tai sitten ei. Robotit ja kehittynyt tekniikka voivat varmasti tehdä senkin. Onhan jo nykypäivää, että esimerkiksi kuntosalien liikuntatuntien ohjaajat ovat käyneet tarpeettomiksi siellä, missä liikuntatunnit ovat jo virtuaalisia.

Kun työ pirstaloituu pieniksi palasiksi ja työntekijöiden tarve vähenee jatkossa, miten sitten käy henkilöstöpalvelualan? Kuihtuuko ala? Ei sentään! Olen aina uskonut, että henkilöstöpalveluala on tulevaisuuden ala.  Henkilöstöpalvelualan yritykset kehittävät parhaillaan tekoälyn avulla järjestelmiä, jotka entistä paremmin yhdistävät sopivimman työntekijän tietylle työlle. Varmasti tälle osaamiselle ja asiantuntemukselle on käyttöä myös silloin, kun etsitään sopivinta robottia tietylle työlle.

Kaikkea työtä eivät robotitkaan voi tehdä eli varmasti jatkossakin tarvitaan työntekijöitä. Työ tosin on pirstaleisempaa ja hajallaan eri puolilla. Henkilöstöpalvelualan yritykset tulevat apuun ja kokoavat tämän työn yhteen. Näin työntekijöiden on helpompi rakentaa itselleen kokonaisempia työpäiviä. Myös yritysten on helpompi löytää osaavat tekijät tarjolla olevalle työlle.

Olen siis varma, että henkilöstöpalvelualan yritykset pysyvät kehityksessä hyvin mukana ja niiden tarjoamille palveluille on jatkossakin tilausta. Luotan vahvasti myös henkilöstöpalveluyritysten ketteryyteen ja kykyyn keksiä uusia innovaatioita tulevaisuuden työn järjestämiseksi. Erityisen suurella mielenkiinnolla odotan sitä päivää, kun joku jäsenyrityksistämme rekrytoi tai vuokraa ensimmäisen robotin asiakkaallensa. Ehkä joku on sen jo tehnytkin?

Kirjoittanut Merru Tuliara

Merru Tuliara on Henkilöstöpalveluyritysten Liiton toimitusjohtaja.