Mummopuhelimesta työn ja osaamisen muutokseen

Sosiaalisessa mediassa kiertää kuva, jossa on lapsuuteni puhelin. Pulska pöydällä seisova luuripuhelin. Kuvassa paikalle saapuvat älypuhelimet, jotka huutavat iloissaan mummo! Kuva osui ja upposi.

Moni iso muutos tapahtuu lähes huomaamatta. Pehmeästi. Lapsuudessani olivat luurit ja pyöritettävät numerot, mutta suurin ero on oikeastaan se, että puhelimessa ei turhia höpötelty. Nyt kännykkä on jossain käytössä koko ajan. Ilman sitä arki ei toimi eikä töitä kykene tekemään.

Työn muutos on osin huomaamatonta, osin ryskyvää, ihmisten elämää järisyttävää. Työpaikkoja kuolee ja syntyy vuosittain yli 220 000.

Tämän lisäksi ihmiset vaihtavat työpaikkaa. Vuosittain työpaikoilla on lähes puoli miljoonaa työntekijää, jotka eivät olleet siellä vuotta aiemmin.

Työnvälityksellä on suuri merkitys siinä, että työpaikka ja työntekijä löytävät toisensa. Vielä meillä ei ole määrällistä pulaa työvoimasta, mutta aina työpaikkoihin ei löydy tekijöitä.

Mitkään yksittäiset tekijät eivät selitä rekrytointiongelmia. Ne muodostuvat eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Kyse on työnhakijoiden osaamisesta ja odotuksista sekä työnantajan vaatimuksista ja työpaikan ominaisuuksista, sijaintipaikasta, rekrytointikäytännöistä, toimintakulttuureista sekä koulutus- ja palvelujärjestelmistä.

Jotkut tehtävät muuttuvat läpikulkutyöpaikoiksi. Niistä hakeudutaan pois mahdollisimman nopeasti, koska työ ei tarjoa kunnon palkkaa, työaika on silppuinen tai työilmapiiri kehno.

Osa vaikeasti täytettävistä työpaikoista vaatii korkeaa osaamista eikä osaajia ole tarpeeksi. Osaajia siirtyy eläkkeelle, toisiin työtehtäviin ja heitä on vaikea rekrytoida harvemmin asutuille alueille. Työnantajilla saattaa olla huono maine tai työ on huonosti organisoitu. Työntekijälle saattaa muodostua kannustinloukku työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamisessa.

Se, että työpaikat täyttyvät nopeasti on kaikkien etu. Yksityiset ja sektoroituneet työnvälitys- ja rekryfirmat auttavat työn ja tekijän kohtaamisessa.

Akuuttia osaajapulaa voidaan helpottaa ammatillista työvoimapoliittista koulutusta lisäämällä ja täydennyskoulutusta vahvistamalla. Ihmisten työkykyä taas voidaan parantaa paremmalla sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja työvoimapalvelujen sekä tulonsiirtojen yhteen nivomisella.

Maailman talousfoorumin mukaan nykynuorista 65 prosenttia työllistyy tehtäviin, joita ei vielä ole olemassa.

Pidemmällä välillä koko koulutuspoliittisen ajatuksen on muututtava. Nuorten on opittava lukemaan tulevaa ja hahmottamaan yhä monimutkaisempia kokonaisuuksia. Koulutuksen on onnistuttava motivoimaan yksilö elämän ikäiseen uuden oppimiseen.

Ilmiöpohjainen oppiminen on yksi keino tähän. Se on vahvasti tutkimuspohjaista oppimista, jossa opiskelija suunnittelee ja toteuttaa omaa oppimistaan. Tämä ei tarkoita yksin oppimista, vaan opettajalla on vahva ja vaativa rooli ohjaajana sekä vastuu siitä, että opiskelija oppii.

Ilmiöpohjaisessa oppimisessa motivaation syntyminen on tärkeää. Autonomian, pystyvyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteet auttavat motivaation syntymisessä.

Ne ovat taitoja joita työelämässä tarvitaan. Autonomia, itsenäinen työskentely ja itsensä johtaminen ovat arkipäivää, pystyvyyden tunne auttaa ylittämään oman normisuorituksen ja vaikeuksista selviäminen on helpompaa kun kokee kuuluvansa yhteisöön.

Osaavan työvoiman riittävyys on tulevaisuudessa yksi suurimpia haasteitamme, siksi meidän on osattava enemmän ja pystyttävä auttamaan työmarkkinoille nykyistä paremmin osatyökykyisiä ihmisiä. Tässä kyse ei ole vain työntekijän jumppaamisesta työn tarpeisiin, myös työpaikkojen on muokattava työtä erilaisten ihmisten työkyvyn mukana.

 

Tarja Filatov
Kirjottaja on kansanedustaja Hämeestä, eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, joka on toiminut aiemmin mm. työministerinä.

Katse yli vaalien on sarja blogitekstejä, jotka käsittelevät HPL:lle tärkeitä vaaliteemoja, kuten työn tekemisen kannattavuutta, työllisyyspalvelujen tehokkuutta, työelämäkoulutusta, ulkomaalaisia työntekijöitä sekä monimuotoisia työsuhteita.