Onko alustatalous henkilöstöpalvelualan tsunami?

Henkilöstöpalveluala on kahdessa vuosikymmenessä kasvanut Suomessakin yli 1,5 miljardin euron toimialaksi. Sen kautta saa toimeentulonsa jo lähes 50 000 ihmistä. Työllistämisen lisäksi yksityisillä henkilöstöpalveluyrityksillä on tärkeä rooli yritysten ja organisaatioiden kumppanina, kehittämässä entistä parempia, monipuolisempia ja tehokkaampia työvoima- ja resursointiratkaisuja.

Mutta entä jatkossa? Onko henkilöstöpalvelualalla enää tulevaisuutta yrityselämän kumppanina, kun digitaaliset työvälityksen ja rekrytoinnin alustat sekä jakamis- ja vertaistalous muovaavat vahvasti myös työmarkkinoita?

Teknologia on yksi työmaailman suurimmista megatrendeistä

Teknologian kehittyminen on synnyttänyt ratkaisuja, joiden ansiosta työtä voidaan ostaa ja myydä uusilla foorumeilla. Virtuaalisen verkkopalvelun kautta voi teettää jo monia tehtäviä, joihin ennen tarvittiin oman henkilöstön työpanosta tai erillistä palveluntuottajaa. Mobiilisovelluksella työntekijä voi myydä itsensä tekemään työnantajan tilaaman työn. Rekrytoinnissa yhä useammin algoritmit ovat tulkitsemassa, kuka soveltuu avoimeen tehtävään parhaiten.

Rekrytointiprosessin noin 25 eri tehtävästä yli puolet on jo nyt täysin automatisoitavissa. Onkin syytä pysähtyä pohtimaan hetkeksi, mihin enää jatkossa tarvitaan henkilöstöpalvelualaa, kun kenestä tahansa voi online- ja alustapalvelujen kautta tulla työnantaja tai työntekijä, ja keinoäly pystyy seulomaan parhaat osaajat.

Teknologia mahdollistaa ja monipuolistaa, mutta ei kuitenkaan ratkaise vielä kaikkea

On hienoa, että uudet teknologiaratkaisut tuovat HR-ratkaisupalettiin lisää valinnanvapautta. Kun niiden avulla pystytään tuottamaan suurempaa arvoa nopeammin, kaikki osapuolet hyötyvät: työllistyminen vauhdittuu, organisaatiot saavat tarvitsemiaan resursseja mutkattomammin, täsmällisemmin ja kustannustehokkaammin ja henkilöstö viihtyy paremmin.

Toistaiseksi teknologiaratkaisut ovat kuitenkin enemmän yksittäisiä applikaatioita kuin kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Isojen kokonaisuuksien hallintajärjestelmät ovat vielä jokseenkin kehittymättömiä ja monien ulottumattomissa. Menee vielä hetki myös siihen, että alustatalous ja uudet tavat löytää osaamista pystyvät skaalautumaan yksinkertaisista työsuoritteista laajempiin kokonaisuuksiin.

Ihminen haluaa ihmisen

Vaikka tulemme kohtaamaan tulevaisuudessa yhä enemmän robotinomaisia kollegoita ja uusia työllistämisen tapoja, me ihmiset emme kuitenkaan taida päästä työnteosta. Ja niin kauan kuin me olemme osa työmaailmaa, tekijä nimeltä inhimillisyys pysyy vahvasti mukana.

On vaikea kuvitella, että monikaan meistä on valmis tekemään täysin itsenäisesti töitä pidempiä ajanjaksoja ilman kunnon työyhteisöä. Tai että emme rekrytointiprosessissa olisikaan vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, vaan prosessin suorittaisi robotisoitu algoritmi.

Olemme kykyjemme ja taitojemme lisäksi yksilöitä eri elämäntilanteissa – ihmisiä, jotka vaativat meille sopivan, voimaannuttavan työympäristön -ja yhteisön. Tämän inhimillisen puolen tulkitsemisessa eivät keinoäly tai teknologia ole sillä tasolla, että ne korvaisivat ihmisen.

Henkilöstöala palvelujen kokoajana

Eri toimialojen, työnantajien ja tahojen tarpeet poikkeavat toisistaan huomattavasti. Nuorista puhutaan diginatiiveina teknologiafriikkeinä, mutta teknologinen polarisoituminen on tosiasia. Organisaatiot elävät omaa todellisuuttaan ja kehitysvaihettaan. Harvalla on resursseja tai näkyvyyttä työmaailman muutosten analysointiin tai uusimpien teknologioiden jalkauttamiseen.

Paikallisesti toimiva konepajayritys miettii edelleen, mistä se löytää uuden osaavan levyseppä-hitsaajan eläköityneen tilalle. Tekijän, joilla ei todennäköisesti LinkedIn-profiilia löydy. Samaan aikaan suuri finanssitalo hakee Pohjoismaat ja Baltian kattavaa IT-resursointiratkaisua, johon on sisäänrakennettuna palvelun skaalautuvuus. Ja sitten on ketterä startup, joka toiminnassaan tarvitsee uusimpien teknologioiden erityisosaajia globaalilla skaalalla.

Kaikilla on tarve saada palvelua, joka ratkaisee niiden haasteet ja parhaassa tapauksessa tuottaa arvoa, jota itse tekemällä ei synny. Äkkiä ollaan keinovalikoimien, teknologioiden ja yksilöllisten tarpeiden viidakossa. Henkilöstöpalvelualan tehtäväksi jää koostaa palveluita ja kokonaisuuksia, jotka ovat erilaisille käyttäjäryhmille relevantteja ja helppokäyttöisiä.

Työllistäjän silmät ja työntekijän korvat – laajempi yhteiskunnallinen toimija

Alustatalous on vielä alkumetreillä, eikä sen työllistävästä vaikutuksesta ole luotettavia arvioita. Joka tapauksessa on selvää, että se tulee lisäämään työn tekemisen ja teettämisen kirjoa ja siis työmarkkinoiden monipuolisuutta, mutta samalla myös monimutkaisuutta. Henkilöstöpalveluala on säänneltyä ja valvottua, mutta alustatalous on vasta herättämässä kysymyksiä oikeuksista, velvollisuuksista ja vastuista. Väistämättä nousee kysymys, mitä pitkällä aikavälillä tapahtuu nykyiselle, suurimmaksi osaksi perinteisten työsuhteiden varaan rakennetuille talousrakenteille.

On myös tärkeää, että henkilöstöpalveluala on julkisen työnvälityksen rinnalla seuraamassa, mitä tapahtuu työnhakija- ja työntekijämarkkinoilla – ja yhteistyön kautta vahvistamassa Suomen kilpailukykyä työmarkkinoiden murroksessa.

Henkilöstöpalvelualalla on mahdollisuus, asiantuntemus ja intressi olla mukana vaikuttamassa oikeiden ratkaisuiden löytymiseen sekä käyttöönottoon kaikissa työelämän elinkaaren vaiheissa. Neljäs teollinen vallankumous jatkaa kulkuaan ja luo uutta. Kyse on enemmän evoluutiosta, jossa uudet innovaatiot elävät rinnakkain jo vakiintuneiden toimintamallien ja rakenteiden kanssa. Uusia, kaikkia hyödyntäviä palvelumalleja syntyy varmuudella – henkilöstöpalveluala on niissä jatkossakin vahvasti mukana.

Iikka Lindroos osallistuu HPL:n paneelikeskusteluun ”Satunnaisista suhteista aitoon kumppanuuteen – yhteistyöllä vauhtia työllistämiseen” SuomiAreenalla Porissa 13.7. klo 11.45–13 Eetunaukion lavalla.

Kirjoittanut Iikka Lindroos

HPL:n hallituksen varapuheenjohtaja / ManpowerGroup Oy:n toimitusjohtaja