Osaavan työvoiman turvaaminen vaatii uusia keinoja

Pula osaavasta työvoimasta uhkaa vakavasti talouden kasvua. Tämä viesti on vahvistunut EK:n tekemien suhdannetiedustelujen mukaan ja on pahimmillaan kautta historian palvelualoilla. Pulaa työvoimasta on kaikilla aloilla ja kaikilla alueilla. Tilanne on vakava.

EK ja jäsenliitot ovat jo vuosia puhuneet kasvavasta haasteesta, ongelmastakin. Suomi ikääntyy vauhdilla ja vuositasolla 10 000 ihmistä poistuu työmarkkinoilla, verrattuna siihen paljonko nuoria valmistuu koulutuksesta työelämään. Lisäksi vuosittain noin 20.000 jää ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Luvut ovat järkyttävän suuria. Ikääntyminen haastaa meitä kahdella tavalla – se lisää sote-menoja rajulla tavalla ja samaan aikaan työvoimapula kasvaa. Yhtälön vaikeus vain lisääntyy siitä faktasta, että vain korkeammalla työllisyysasteella voimme turvata palvelut, erityisesti sote-palvelut.

Hallitukselta odotetaan helmikuussa päätöksiä työllisyyden edistämiseksi. Tuore tieto kertoo, että nimenomaan pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut. Tämä edellyttää sitä, että orastava työttömyys pitää katkaista heti alkuunsa. Siksi EK on esittänyt nykyisen passivoivan ansiosidonnaisen työttömyysturvan muuttamista aktiivisemmaksi niin, että tuki portaittain alenee työttömyyden keston mukaan. Se kannustaisi työn hakuun jo ennen työttömyyttä tai heti sen alussa. Toivottavasti hallitus rohkenee näin päättää.

Marinin hallitus on leimallisesti pro julkinen. Se vahvistaa julkisen sektorin roolia ja kokoa, eikä halua hyödyntää yksityisiä palveluja. Tämä on tullut selväksi myös koronatorjunnassa, jossa liian hitaasti on hyödynnetty vaikkapa työterveyttä testaamisessa ja rokottamisessa.

Sama koskee työvoimapalveluita. Jos Sipilän hallitus oli vielä silloisessa aluehallinnon uudistuksessa avaamassa ja hyödyntämässä yksityisiä yrityksiä työvoimapalveluissa, nyt TEM ajaa yksinomaan julkisia palveluita. TEM:n alainen TE-hallinto on palkkaamassa 1200 työntekijää pohjoismaisen työnhakumallin mukaisiin palveluihin. Malli sinällään on ihan perusteltu, että työttömille aktiivisesti tarjotaan työtä tai koulutusta ja myös edellytetään työttömien itse sanktioiden uhalla sitä hakevan. Työlinja ottaa askeleen eteenpäin.

Työvoimahallinnon henkilöstön ylösajo ja tapa, jolla se tehdään, herättää kuitenkin monia kysymyksiä. Mistä ammattitaitoinen työvoima löydetään lyhyisiin määräaikaisiin tehtäviin? Miksi ei tehdä julkinen-yksityinen -mallilla ja hyödynnetä osaavia henkilöstöpalveluyrityksiä? Niiden ammattilaiset tekevät tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa ja heillä on vahva kokemus aiheessa. Julkinen-yksityinen -malli myös vie uusia toimintatapoja ja innovaatioita eteenpäin, koska yritykset panostavat koko ajan siihen työhön. Julkinen TE-hallinto voisi oppia yrityksiltä ja siten kehittää toimintaansa. EK:ssa muutoinkin uskotaan, että digitaalisten palvelujen avulla voimme tehostaa julkista sektoria ja trimmata sitä. Siksi mammuttimainen viranhaltijoiden palkkaaminen tuntuu nurinkuriselta ja toivottomalta operaatiolta.

Julkisen ja yksityisen sektorin entistä parempi yhteistyö on entistä tärkeämpää. Tässä asiassa Suomessa pitää tehdä käänne.