Seuraamme kuntien työllisyyskokeiluja

Työelämä  muuttuu kovalla tahdilla. Vanhat keinot työllisyyden hoidossa eivät enää toimi ja on aika etsiä uusia ratkaisuja. Kuntien työllisyyskokeilujen toivotaan tuovan parempia tuloksia työttömyyden taklaamiseen. Kokeilukunnissa valmistelut ovat täydessä käynnissä, sillä työllisyyskokeilujen on tarkoitus käynnistyä ensi vuoden alusta.

HPL seuraa mielenkiinnolla työllisyyskokeiluja. Odotamme, että tavoitteena oleva työttömien henkilökohtaisen palvelun lisääminen toteutuu ja tuo toivottuja tuloksia. Varsinkin nuoret ja maahanmuuttajat tarvitsevat henkilökohtaista valmennusta työnhakutaitoihin. Uudistuksella tavoitellaan myös sitä, että työttömät saataisiin varhaisemmassa vaiheessa heille sopivien palveluiden piiriin. Jos tässä onnistutaan, se lyhentäisi työttömyysjaksoja.

Toki malli herättää myös huolenaiheita. Miten sekava mallista tulee, kun osa työttömistä säilyy TE -toimistojen asiakkaina? Entä pirstaloituvatko työllisyyspalvelut entisestään tai miten kokeilussa mukana olevat, väestömäärältään pienet alueet pystyvät kustannustehokkaasti järjestämään monipuolisia palveluita työttömille? Sekin askarruttaa, miten työntekijöiden alueellisen liikkuvuuden käy etenkin niissä kokeilukunnissa, jossa on mukana vain yksi kunta?

Työllisyyskokeiluja on myös arvosteltu siitä, että niiden työllisyysvaikutuksia voi olla vaikea mitata. Talouden suhdannetilanteet vaikuttavat merkittävästi työllisyystilanteeseen eikä kokeiluilla ole verrokkiryhmiä.

Valtiovarainministeriö arvioi, että kokeilujen työllisyysvaikutukset olisivat jäämässä toivottua vähäisemmiksi. Valmisteluiden ollessa jo täydessä käynnissä täytyy toivoa Suomen työllisyysasteen ja kilpailukyvyn kannalta, että nämä pessimistiset arviot osoittautuisivat vääriksi ja kannustaisivat kokeilukuntia yltämään parempiin suorituksiin.

Hallitus linjaa työvoimapolitiikan pysyvästä palvelurakenteesta myöhemmin hallituskauden aikana. Viimeisen viiden vuoden aikana väestömäärä on pienentynyt 260 ja lisääntynyt vain 60 kunnassa. Olisi sulaa hulluutta, jos palvelurakennetta uudistettaessa ei otettaisi huomioon riittävää väestöpohjaa.

Kunnilla eikä meillä yhteiskuntana ole varaa järjestää palveluita jokaiseen niemennotkoon, vaan ne pitää järjestää kustannustehokkaasti väestömäärältään riittävän kokoisilla alueilla. Edes kaikki maakunnat eivät ole väestömäärältään riittävän isoja. Järkevin malli olisi varmasti sellainen, jossa maa jaettaisiin 6–8 alueeseen ja alueen ”keskuskaupunki” vastaisi työllisyyspalveluiden koordinoinnista. Alueella sijaitsevat kunnat toimisivat yhteistyössä keskuskaupungin kanssa. Joitakin palveluita, kuten esimerkiksi kansainvälisen työvoiman liikkuvuutta edistäviä Eures-palveluita, pitäisi koordinoida valtakunnallisesti, jotta voitaisiin taata riittävä osaaminen ja asiantuntemus.

Työllisyyden hoitaminen on kaikkien yhteinen asia ja yhteistyötä tarvitaan laajalla rintamalla. Henkilöstöpalveluala tekee mielellään yhteistyötä työllisyyskokeiluun osallistuvien kuntien kanssa, kuten on tehnyt jo vuosia TE-toimistojen kanssa. Muun muassa Pirkanmaalla HPL on mukana suunnittelemassa, miten henkilöstöpalveluyritykset voivat olla avuksi Pirkanmaan työllisyyskokeilussa. Kehitämme syksyn aikana yhdessä erilaisia tuloksellisia yhteistyön malleja. Näitä malleja avataan myöhemmin kilpailulle siten, että yhteistyö yritysten kanssa saadaan käyntiin mahdollisimman nopeasti alkuvuodesta.