Työelämän muutos lähtee minusta itsestäni

Nykyisellä osaamisella ja toimintamallilla saavutetaan nykyiset tulokset. Ei enempää, ei laadukkaampaa, ei kustannustehokkaampaa. Jos haluan tulevaisuudessa jotakin parempaa, minun on kehitettävä sekä ajatustapaani, että osaamisperustaani ja toimintamalliani. Ehkäpä jopa uudistettava tai luotava ne kokonaan uudelle perustalle.

”Miksi kaiken pitää aina muuttua … grrrr” noitui takavuosina eräs tunnettu tv-hahmo. Kuinka usein tunnistan tämän pienen muutosvastarinnan kiisken myös itsessäni. Onhan muutos aina haaste, jopa riski ja pakottaa pois tutusta ja turvallisesta uomasta.

Tunnetilojen tai julkista keskustelua turhan usein vaivaavan populismin ei saisi antaa estää tosiasioihin perustuvaa, viileää tarkastelua ja kehittämispäätösten tekoa. Tilastot osoittavat, että Suomi on mm. elinvoimaisempi ja turvallisempi maa kuin koskaan ennen historiansa aikana. Suomalaisten instituutioiden tarjoamalta vakaalta pohjalta uuden luominen tai hallittujen riskien ottaminen ei ehkä olekaan niin kauhea juttu.

Suomalaisen yhteiskunnan kehityksessä korostuvat työn ja työelämän muutos, kansainvälistyminen, teknologian murros, erityisesti digitalisaatio, väestön ikääntyminen, eriarvoistuminen sekä arvojen ja asenteiden muutos. Työelämän ja työtehtävien muutoksia tai uudenlaisten työpaikkojen syntymistä on varsin vaikea ennakoida täsmällisesti. Työ ei tulevaisuudessa lopu, mutta se muuttaa koko ajan muotoaan. Samoin kanavat tulla työmarkkinoille tai siirtyä työstä työhön.

Uudenlainen työ vaatii uudenlaista osaamista sekä mekanismeja yhdistää työn kysyntä ja tarjonta. Suurissa muutoksissa tarvitaan motivaatiota ja innostusta uusien taitojen ja jopa uuden ammatin hankkimiseen sekä joustavuutta ja kykyä sietää epävarmuutta. Aivan samoin se tarjoaa yrityksille mahdollisuudet kehittää uusia liiketoimintamalleja. Yhteiskunnallinen haaste on määritellä mikä osa osaamisesta ja sen rahoituksesta on jatkossa yhteiskunnan, mikä työnantajien tai työntekijöiden itsensä rahoitettavaa.

Valtakunnallisella tasolla osaamisen kehittämis- ja yrityspalveluiden uudistaminen on nyt koottu useitten hanketasoisten ohjelmien alle: ammatillisen koulutuksen reformi, jatkuvan oppimisen reformi sekä maakunta- ja kasvupalvelu-uudistus. Otsikoiden takaa lukija löytää tavoitteen tuottaa nykyistä asiakaslähtöisempiä, laadukkaampia ja vaikuttavampia sekä kustannustehokkaampia toimintamalleja yritysten ja yhteisöjen kilpailuaseman tai työntekijöiden työmarkkina-arvon parantamiseksi.

Näkemykseni mukaan nyt käsillä oleva murros edellyttää kolmen muutoksen saman aikaista toteutumista: koulutus- ja kehittämispalveluiden tuotantoa tarkastellaan jatkossa hieman aiempaa korostetummin työmarkkinoiden kysyntälähtökohdista. Lisäksi palveluntuottajat hyödyntävät jo olemassa olevan digitalisaation mahdollisuudet ja luovat arvoa verkottumalla samoihin asioihin uskovien tai yhteiset päämäärät jakavien toimijoiden kanssa.

Katse yli vaalien on sarja blogitekstejä, jotka käsittelevät HPL:lle tärkeitä vaaliteemoja, kuten työn tekemisen kannattavuutta, työllisyyspalvelujen tehokkuutta, työelämäkoulutusta, ulkomaalaisia työntekijöitä sekä monimuotoisia työsuhteita.