Kuntaliiton Jari Koskinen ja SAK:n Jarkko Eloranta tuntuvat pelkäävän sitä, että työvoimapalvelut yksityistetään (HS vieraskynä 4.5.). Huoli on täysin aiheeton, sillä maakuntauudistuksessa työllisyyspalveluja ei olla yksityistämässä, vaan maakunnat eli julkinen sektori vastaa edelleen näiden palveluiden järjestämisestä.
Maakunnat päättävät itsenäisesti siitä, miten ja minkälaisia työllisyyspalveluita maakunnissa tuotetaan. Ne voivat tuottaa palvelut itse tai ne voivat ostaa palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Yritykset tuottavat jo nykyisellään merkittävän osan julkisista työllisyyspalveluista, joten mistään uudesta asiasta ei ole suinkaan kyse.
Suomen työllisyystilanne on huolestuttava. Meillä on edelleen paljon työttömiä, mutta samaan aikaan jopa lähes kolmannes yrityksiltä kärsii työvoimapulasta ja työvoimapula katsotaan kasvun esteeksi. Nyt jos koskaan tarvitaan uusia ja innovatiivisia keinoja kohtaanto-ongelman ja osaamisvajeen ratkaisemiseksi.
Turhien epäilyjen, tarkoitushakuisen pelottelun ja väärien mielikuvien levittämisen sijasta on keskusteltava siitä, miten yksityinen sektori voi auttaa julkista sektoria yhdistämään työt ja sen tekijät nykyistä paremmin työnmurroksen keskellä. Jos työttömyysjaksoja saataisiin lyhennettyä edes päivällä, yhteiskunnalle syntyisi merkittäviä säästöjä ja tuottavuuden kasvun myötä merkittäviä tuloja.
Yhteistyö julkisen ja yksityisen työnvälityksen välillä on ollut hedelmällistä ja sitä tulee jatkaa. Yrityksistä löytyy erilaista osaamista ja asiantuntemusta. Yhteistyön avulla saadaankin yhdistettyä molempien tahojen vahvuudet.
Yritysten verkostoilla ja yhteyksillä on suuri merkitys yritysten ja työnhakijoiden yhteen saattamisessa. Yrityksille maksetaan tuloksista eli työnhakijoiden työllistymisestä. Siten kilpailullisesti tuotetut työllisyyspalvelut ovat osoittautuneet tehokkaaksi ja tulokselliseksi työllistämisen keinoksi.
Maakuntauudistuksen jälkeen maakunnat vastaavat erilaisten työllisyyspalveluiden riittävästä tarjonnasta. Yksityiset palveluntarjoajat tuovat oman lisänsä palvelutarjontaan. On kaikkien etu, että työllisyyspalveluita kehitetään yhteistyössä yritysten kanssa markkinavuoropuhelun keinoin. Yrityksille on annettava riittävästi liikkumavaraa, jotta työllisyyspalveluihin syntyy aidosti uusia, innovatiivisia ja tuloksiltaan hyviä toimintamalleja.
Suomi joutuu seuraavan kymmenen vuoden aikana kouluttamaan jopa miljoona ihmistä aivan uusiin tehtäviin. Urakka on hirmuinen ja määrittää alueiden kykyä menestyä. Yritykset ovat valmiita tarjoamaan lisää käsipareja työllisyyden hoitoon. Onko meillä varaa torjua ne?
Merru Tuliara
Merru Tuliara on HPL:n toimitusjohtaja
