Työllisyyden kasvuun on panostettava viipymättä

Työllisyystavoite on karkaamassa yhä kauemmaksi koronakriisin laukaistua työttömyysluvut hurjaan nousuun. Samaan aikaan suuri joukko aiemmin työttömäksi jääneitä odottaa yhä luvattuja työllisyystoimia. Työllisyydenhoito ei voi odottaa ensi syksyyn tai ensi vuoteen. Yhteistyötä henkilöstöpalveluyritysten ja työllisyyspalveluita tarjoavien yritysten välillä on tiivistettävä.

Tilanne on surkea. Huhtikuussa Suomessa oli 433 000 työtöntä työnhakijaa eli 203 000 enemmän kuin vuosi sitten. Uudellamaalla työttömyys on noussut vuoden takaisesta peräti 115 prosenttia.

Hallituksen tavoitteet 60 000 uudesta työpaikasta sekä työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin odottavat yhä toimia. Työllisyystavoite, jonka saavuttaminen näytti haastavalta jo ennen koronaa, uhkaa nyt karata täysin saavuttamattomiin.

Kasvaneen työttömyyden myötä TE-toimistot ruuhkautuivat keväällä. Koska resurssit ovat olleet sidottuina työttömyysetuuspäätösten tekemiseen, aikaa ei ole riittänyt työnvälitykseen ja työvoimapalveluihin. Tämän seurauksena muun muassa työvoimapalveluissa aloittaneiden määrät ovat romahtaneet vuodentakaisesta.

Nyt ruuhkat on saatu purettua ja TE-toimistojen on tarjottava entistä suuremmalle joukolle parempia ja monipuolisempia työllisyyspalveluita, sillä työttömyys tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Pelkästään välittömät vuotuiset työttömyysmenot ovat ennen koronaakin olleet noin 5 miljardia euroa.

Työttömyyden nitistäminen on yhteinen asiamme eikä mikään taho pysty siihen yksin. TE-hallinnon ja yksityisten palveluntarjoajien välistä yhteistyötä on lisättävä ja kehitettävä. Henkilöstöpalveluyritykset ja muut työllisyyspalveluita tarjoavat yritykset ovat valmiita auttamaan. Avun tarjoamiseen kannattaa tarttua, sillä useat pilottikokeilut ovat osoittaneet yksityisten yritysten tehokkaat työllistämistulokset.

Työllisyyspalveluita kilpailuttamalla työnhakijoille on mahdollista tarjota nykyistä joustavampia ja henkilökohtaisempia palveluita. Työpaikat ja työnhakijat saadaan kohtaamaan nopeammin. Kilpailullisuuden myötä syntyvät myös palveluinnovaatiot ja tehokkaimmat toimintatavat.

Yksityiset yritykset ovat nopeita ja ketteriä omaksumaan uusia, tuloksellisia toimintatapoja. Esimerkiksi koronakevään aikana palveluntuottajat, jotka ovat kehittäneet aktiivisesti digitaalisia palveluita, siirsivät palvelunsa nopeasti verkkoon ja etäyhteyksin toteutettavaksi. Asiakaspalautteiden perusteella uusiin verkkopohjaisiin palveluihin on oltu tyytyväisiä.

Päättäjien on huolehdittava työllisyyspalveluiden rahoituksesta, sillä palveluiden avulla saadaan kustannussäästöjä. Lisäbudjetissa työvoimapalveluihin on tulossa 60 miljoonan euron lisäys. Näistä 45 miljoonaa on budjetoitu käytettäväksi mm. alkuvaiheen valmennuksiin ja nuorten palveluihin.  Tämä on hyvä, koska korona vaikeuttaa erityisesti nuorten työllistymistä.

Lisäbudjetin määräraha ja nykyiset panostukset työllisyyden hoitoon eivät kuitenkaan riitä. Tarvitsemme lisää palveluja kaikille asiakasryhmille: ulkomaalaistaustaisille, osatyökykyisille, pitkäaikaistyöttömille, uusille ja jo aiemmin työttömäksi jääneille. Palvelukoneisto tulee pitää koronasta huolimatta ja juuri sen takia käynnissä.

Työllisyyden hoito on ensi vuonna siirtymässä kuntakokeilujen myötä laajasti kuntien vastuulle ja siirtymävaihe aiheuttanee viivettä palveluissa. On kohtuutonta siirtää kunnille koko työllisyyskriisin hoito. Toimet on siis aloitettava heti, hallintomallin muutoksista riippumatta.

Ilman yhteistyötä ja riittäviä palveluita pitkäaikaistyöttömyys ja pysyvä massatyöttömyys ovat tulleet jäädäkseen. Siirtämällä ja patoamalla työttömien palvelutarpeita, työllistämisen kustannukset nousevat ja työllistyminen hidastuu merkittävästi. Puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä, joka vaikuttaa perheisiin, yhteisöihin ja koko yhteiskuntaan. Palvelut tulee olla kaikkien ulottuvilla jo tänään.

 

Merru Tuliara, toimitusjohtaja, Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL ry
Kristiina Paavola, toimitusjohtaja, Kaspa – Suomen Kasvupalveluiden tuottajat ry