Työllisyyspalveluiden rakenneuudistus tuo kuntapäättäjille vastuuta huolehtia työllisyydestä ja laadukkaista työllisyyspalveluista

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan työllisyyspalveluiden rakenneuudistusta. Vaikka työllisyyden kuntakokeilut käynnistyivät vasta tämän vuoden maaliskuussa eikä kokeilujen tuloksia saada vielä vähään aikaan, uutta mallia valmistellaan jo kovaa vauhtia ministeriössä.

Kyse on varsin merkittävästä muutoksesta, jossa valtion TE-toimistojen työllisyyspalvelut siirretään kuntien vastuulle. Työllisyysasteen nostaminen ja se, että yrityksille on tarjolla osaavaa työvoimaa, ovat tärkeimmät keinot kohentaa kunnan taloutta. Siksi jokaisen kuntapäättäjän on hyvä tiedostaa tuloksellisten työllisyyspalveluiden merkitys kunnan taloudelle.

Pirstaloituminen lisää työllisyydenhoidon kokonaiskustannuksia

Työllisyyspalveluiden rakenneuudistuksen yhteydessä on väläytetty mallia, jossa palveluiden järjestämisvastuu annettaisiin kunnille. Huolenamme on palveluiden pirstaloituminen ja ennen kaikkea työllisyydenhoidon kokonaiskustannusten nousu. Suomessa on yli kolmesataa kuntaa, joista suurin osa on pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa. Näköpiirissä ei ole tilanteen ratkaisevaa parantumista, päinvastoin. Kun resurssit eivät tule riittämään, on uhkakuvana, etteivät pienemmät kunnat pysty järjestämään työttömille laadukkaita palveluita.

Näkemyksemme mukaan työllisyyspalveluiden järjestämisvastuu pitäisi antaa vain sellaisille alueille, joilla on riittävä väestöpohja. Näitä alueita ei Suomen väestömäärä huomioiden ole kuutta tai kahdeksaa enempää. Alueen riittävä väestömäärä takaisi sen, että työnhakijat saisivat riittävästi erilaisia laadukkaita palveluita ja yritykset saisivat paremmin ja nopeammin tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa.

Kaupunkien roolia on vahvasti korostettu työllisyydenhoidossa. Kaupungit toki kannattaa ottaa mukaan työllisyydenhoitoon, sillä mikään taho yksin ei ole kovin tehokas. Riittävän väestömäärän alueilla voisi suurempi keskuskaupunki järjestää työllisyyspalvelut yhdessä alueen pienempien kuntien kanssa. Näin taattaisiin palveluiden saatavuus, vältettäisiin merkittävä kustannusten nousu ja varmistettaisiin parempi työvoiman alueellinen liikkuvuus.

Kuntapäättäjillä mahdollisuus vaikuttaa työvoimapalveluihin

Työpaikat ja työnhakijat on saatava kohtaamaan nopeammin. Toivomme vastavalittujen kuntapäättäjien huomioivan sen, että työllisyyden hoitaminen on kaikkien yhteinen asia ja liian suuri haaste pelkästään kuntien tai TE-toimistojen ratkaistavaksi. Yhteistyötä tarvitaan niin julkisten toimijoiden kesken kuin julkisten palveluiden ja yksityisten palveluntuottajien kesken. Yhteistyötä tekemällä ja palveluita kilpailuttamalla työnhakijoille on mahdollisuus tarjota nykyistä parempia, joustavampia ja henkilökohtaisempia palveluita. Myös parhaimmat palveluinnovaatiot ja tehokkaimmat toimintatavat syntyvät kilpailullisuuden myötä.

Kunnissa tulisi tehdä päätös siitä, että työllisyyspalveluita kilpailutetaan pitkäjänteisesti ja riittävän laajoina kokonaisuuksina, sillä siten saadaan parhaimpia tuloksia. On myös huolehdittava, että kilpailuttamiseen löytyy riittävästi osaamista ja asiantuntemusta. Markkinavuoropuheluun palveluntuottajien kanssa kannattaa varata riittävästi aikaa ja resursseja, sillä se takaa laadukkaammat palvelut ja edesauttaa yhteistyötä. On tärkeää myös sopia tuloksellisuutta arvioivista seurantamenetelmistä yhdessä palveluntuottajien kanssa.

Uusien innovaatioiden ja toimintatapojen aikaansaamiseksi palveluntuottajille on annettava riittävästi liikkumavaraa toteuttaa palveluita. Lisäksi sopimuskausien on oltava tarpeeksi pitkät, jotta palveluntuottajat pystyvät kehittämään ja rakentamaan palvelukokonaisuuksia pitkäjänteisesti.

Kuntapäättäjien on huolehdittava myös siitä, että työllisyyspalveluiden rahoitus on riittävä. Työllisyyden hoitamiseen kannattaa satsata, sillä siihen sijoitetut varat tulevat takaisin muuta reittiä, sillä työllistymistä parantavien palveluiden avulla aikaansaadaan kustannussäästöjä ja edistetään kasvua.

Yhteistyöllä tuloksia

Työn murroksen myötä työntekijöiden ja työpaikkojen yhdistämisestä on tullut entistä haastavampaa. Yhteistyötä tarvitaan siis nyt enemmän kuin koskaan. Yksityisten palveluntuottajien rooli onkin viime vuosina kasvanut työllisyyspalvelujen tuottamisessa. Tätä hyvää ja tuloksellista yhteistyötä on syytä kehittää ja lisätä.

Henkilöstöpalveluyritykset ovat työelämän muutosten näköalapaikalla, mikä on niiden vahvuus työllisyyspalveluiden tuottajina. Alan yritykset kehittävät mielellään uusia konsepteja ja toimintatapoja julkisten työllisyyspalveluiden järjestäjien kanssa. Olisi myös hyvä lisätä julkisten työllisyyspalveluiden järjestäjien keskinäistä yhteistyötä. Aktiivista vuoropuhelua ja hyvien käytäntöjen ja toimintamallien jakamista tuskin koskaan on liikaa.