Työn ja henkilöstöpalveluiden digitalisaatio ja alustatalous

Kehittyvät tieto- ja viestintätekniikat muuttavat työtä, liiketoimintaa ja toimialoja niin kovaa vauhtia että puhutaan digitaalisesta murroksesta. Siirrytään tekemään töitä ja bisnestä enimmäkseen digitaalisissa ympäristöissä.

Hakea saa suomalaista yritystä, jolla ei ole digitaalista “jalanjälkeä”. Tietojärjestelmiä otetaan käyttöön kaikissa yrityksen toiminnoissa, ei vain markkinoinnissa tai taloushallinnossa. Tietokoneet ovat mukana kaikilla toimialoilla, kampaamojen ajanvarauksesta tehdastuotantoon ja kauppojen kassoille.

Miten tässä murroksessa viihtyvät henkilöstöpalvelut? Digitalisoituminen tarjoaa paljon mahdollisuuksia uudenlaiseen liiketoimintaan ja uudentyyppisille organisaatioille varsinkin, kun työmarkkinat kokonaisuutena kehittyvät joustavampaan suuntaan.

Uudenlaisten digitaalisten palveluiden kehittäminen vaatii kyllä valtavasti panostusta. Tarvitaan ideoita, IT-osaajia, rahoitusta ja markkinoiden tuntemusta. Innovointiin sisältyy myös riskejä – aina kun kokeillaan uutta, voidaan myös epäonnistua. Kannattaako henkilöstöpalveluyrityksen lähteä kehittämään uudenlaista digitaalista osaamista ja palvelutarjontaa?

Tieto, osaaminen ja prosessit siirtyvät verkkoon

Kyllä, digitaalinen innovointi kannattaa. Vaikka tietokoneet ovat olleet toimistoissa jo vuosikymmeniä, niiden tarjoamat mahdollisuudet ovat viime vuosina moninkertaistuneet, kun viestintäverkkojen kapasiteetti on valtavasti laajentunut niin mobiililaitteissa kuin valokaapeleissa. Tietoa voidaan myös poimia ja tallentaa ennenäkemättömällä tavalla. Siksi digitaalinen muutos on viime vuosina kiihtynyt. Lähivuosina kaikki tietoon nojaava tai tietoa siirtävä toiminta tullaan tekemään digiverkoissa, ensin rutiinitehtävät ja myöhemmin “älyä” ja oppimista vaativat tehtävät – myös dataan perustuva reaaliaikainen päätöksenteko.

Vaikka meillä on taipumus aliarvioida “älykoneiden” kehitystä ja uskoa, että monissa tehtävissä tarvitaan ihmisen arviointikykyä, datan ja tekoälyn yhdistelmä yllättää jatkuvasti meidät kyvyllään ratkaista uusia ongelmia. Ensin tietokoneet voittivat ihmisen shakissa ja sitten GOssa, äskettäin lääketieteellisessä diagnoosissa ja nyt myös rekrytoinnissa! Vain inhimillistä kosketusta ja luovuutta vaativat tehtävät jäävät ihmisille. Kuulostaa aika hyvältä – voimme siis keskittyä kaikkein tärkeimpiin ja mielenkiintoisimpiin tehtäviin ja antaa koneiden hoitaa loput.

Alustakilpailu muuttaa pelin

Yrityksille digitalisaatiosta todennäköisesti kehkeytyy toimialan selviytymistaistelu: kuka kehittää toimialan “killer”-sovelluksen ja kehittyy johtavaan markkina-asemaan? Se johtuu digitaalisen liiketoiminnan perusominaisuuksista: skaalaeduista ja verkostovaikutuksista. Digialustojen kehittäminen on kallista ja työlästä, mutta niiden tekninen skaalaaminen verkossa on lähes ilmaista (asiakashankinta on kuitenkin toinen asia ja yleensä haastavampaa). Siksi niihin liittyy vahvat kasvumahdollisuudet – yrityksestä tulee aina vain kannattavampi, kun se laajenee.

Toisaalta tietyn digitaalisen markkinapaikan käyttäjät arvostavat palvelua sitä enemmän mitä useampia käyttäjiä sillä on. Siis työnantajat pitävät palveluista, joissa on tarjolla paljon työntekijöitä ja päinvastoin. Suuret markkinapaikat hyötyvätkin näistä verkostovaikutuksista ja usein kehittävät siitä markkinavoimaa, joka saa käyttäjät tulemaan takaisin yhä uudestaan.

Siirtyminen pienempään markkinapaikkaan (palveluntarjoajaan) voidaan perustella vain, jos siellä on tarjolla huomattavasti parempaa palvelua, esimerkiksi laadullisesti parempia työntekijöitä tai tarkempi matching-prosessi. Tämä “lukkiutuminen” tiettyyn palveluntarjoajaan vaikeuttaa uusien yritysten tuloa alalle ja synnyttää siten suurimmalle yritykselle kilpailuetua. Kovan alustakilpailun tuloksena saattaa jäljelle jäädä vain yksi ainoa valtava yritys kuten eBay tai Amazon.

Digitize or die

Tulevaisuudessa henkilöstöpalveluyrityksen kaikki toiminnot ovat digitaalisia, paitsi muutama harva ja tarkkaan valittu tehtävä, johon tarvitaan ihmistenvälistä suoraa vuorovaikutusta, esimerkiksi alaisten motivointi ja uusien palvelujen suunnittelu. Digitaalisessa taloudessa kilpailu yleensä ottaen kovenee, mutta sen tuloksena toimialat saattavat keskittyä johtavien alustojen ympärille. Suomenkin henkilöstöpalveluihin varmasti nousee yksi tai muutama johtava teknologia-alusta joko suomalaisella tai ulkomaisella osaamisella.

Aija Leiponen puhuu aiheesta ”Digitaalinen strategia henkilöstöpalveluyrityksissä” HPL:n seminaarissa 10.11.

Kirjoittanut Aija Leiponen

Aija Leiponen, KTT, työskentelee professorina Cornellin yliopistossa.