Työsuhdetärppi: Tiesitkö työnantajan kuittausoikeudesta?

Kuittaus on velan perimiskeino, jossa sekä velallisella että velkojalla on saatavia toisiltaan. Jos työnantajalla on saatavia työntekijältä, työnantajalla on lähtökohtaisesti oikeus kuitata oma saatavansa työntekijän palkasta. Kuittausoikeutta on rajoitettu työsopimuslaissa, ja työnantajan tulee huomioida nämä rajoitukset ennen kuin suorittaa kuittauksen.

Kuittaus tarkoittaa sopijapuolten saamisten käyttämistä puolin ja toisin velkojen maksuksi kokonaan tai osittain. Työsuhteessa työntekijän saamiset työnantajalta koostuvat useimmiten palkasta ja erilaisista luontoiseduista. Ennen kuittaukseen ryhtymistä tulee työnantajan vaatia työntekijää maksamaan saatava. Lisäksi työnantajan on varmistettava, että kuittausoikeuden rajoitukset eivät estä kuittaukseen ryhtymistä kuittaamista.

Työnantaja voi vaatimuksen esittämisen jälkeen kuitata saatavansa yksipuolisesti ilman työntekijän suostumusta, jos saatavat ovat selviä, riidattomia, laadultaan samanlaisia (esimerkiksi rahasaamisia) ja kuittaushetkellä erääntyneitä (kuittausoikeuden edellytys). Esimerkiksi jos velka ei ole vielä erääntynyt maksettavaksi, sitä ei voida periä takaisin kuittauksella. Myöskään jos työntekijä ei myönnä korvausvelvollisuutta sattuneesta vahingosta, työnantaja ei saa kuitata vahingonkorvausta.

Rajoituksista ei saa poiketa

Kuittausoikeuden rajoitukset ovat pakottavaa oikeutta. Rajoituksista ei saa poiketa työntekijän vahingoksi työsopimuksella, työehtosopimuksella eikä muutoinkaan yleisesti. Mikäli kuittausoikeutta on käytetty lainvastaisesti, työnantaja on korvausvelvollinen työntekijälle kuittaamisesta aiheutuneesta vahingosta. Työnantaja voidaan tuomita kuittausoikeutta koskevan säännöksen rikkomisesta sakkoon työsopimuslakirikkomuksena.

Kuittausrajoitukset koskevat vain ulosmittauksen alaisia palkkaeriä. Kulukorvauksia ei sen sijaan pidetä palkkana. Ulosmittauksen ulkopuolelle jäävät palkkaerät voidaan kuitata kokonaisuudessaan. Erilaisia kustannusten korvauksia, kuten kilometrikorvauksia, päivärahoja ja työkalukorvauksia, ei pidetä palkkana sanan varsinaisessa merkityksessä, joten työnantaja voi kuitata niitä vapaasti.

Kuittaus irtisanomisajan palkan osalta

Työntekijän, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on korvattava työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaava määrä.

Klassisin esimerkki on tilanne, jossa työntekijä eroaa työstään irtisanomisaikaa noudattamatta. Tällöin työntekijä on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä ottaen huomioon työnantajan kuittausoikeutta koskevat säädökset. Mikäli lopputilistä ei voitaisi kuitata kaikkea, voidaan jäljelle jäävää osuutta hakea normaaleilla perintätoimilla. Mikäli työntekijä on laiminlyönyt irtisanomisajan noudattamisen vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

Kuittaus palkan osalta

Palkan ulosmittausta koskevan rajoituksen tarkoituksena on turvata työntekijän vähimmäistoimeentulo. Työsopimuslain mukaan työnantaja ei saa kuitata saamistaan työntekijän palkan suojaosuudesta. Työnantajan kuittausoikeudesta säädetään työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä. Sen mukaan työnantaja ei saa kuitata työntekijän palkkasaamista omalla vastasaamisellaan siltä osin kuin palkka on ulosottolain mukaan jätettävä ulosmittaamatta. Työnantajan oikeus kuitata saatavia on rajoitettu samaan määrään, joka työntekijän palkasta voidaan ulosmitata.

Ennen kuin työnantaja tekee kuittauksen työntekijän nettopalkasta, tulee työnantajan selvittää ja tarkistaa ulosottokaaressa säädetty palkan suojaosuus, joka työntekijälle on jätettävä. Suojaosuuden laskemista varten työnantajan tulee myös selvittää työntekijän elatuksen varassa olevien määrä. Palkasta on jätettävä kuittaamatta ulosotossa ulosmittaamatta jätettävä määrä.

Ulosottovelalliselle jätettävä suojaosuus on vuoden 2023 alusta 30,75 euroa velallisen itsensä osalta ja 8,99 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön, esimerkiksi lapsen, osalta. Velallisen elatuksen varassa olevien henkilöiden lukumäärä on mainittu velalliselle lähetettävässä ennakkoilmoituksessa ja ulosmittauspäätöksessä. Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus palkanmaksukauden päivien lukumäärällä. Jos palkka tai muu tulo maksetaan kalenterikuukaudelta, päivien lukumäärä on aina 30. Suojaosuuden määrä tarkistetaan vuosittain.

Suojaosuus kalenterikuukaudessa 1.1.2023 lukien

Velallinen yksin: 922,50 €
Velallinen +1 elatuksen varassa: 1192,20 €
Velallinen +2 elatuksen varassa: 1461,90 €
Velallinen +3 elatuksen varassa: 1731,60 €

Ohjeet ulosmitattavan määrän laskemiseen ulosottolaitoksen sivuilla>>

Ulosottokaaren 4. luvun 45–47 pykälissä säädetään, mitä palkalla tarkoitetaan ulosmittauksessa, ja 48–55 pykälissä palkasta ulosmitattavasta määrästä
Ulosmittauksesta Finlexissä>>

Kuittaus ei saa vaarantaa työntekijän taloudellisia selviytymismahdollisuuksia. Työnantajalla on oikeus velkoa irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutunut korvaus täysimittaisena työntekijän työsuhteen päätyttyä, vaikka ulosmittausrajoitus olisikin estänyt täysimääräisen kuittaamisen lopputilistä. Tätä korvausta ei voida siis kohtuullistaa eikä sovitella.

Maksettu palkkaennakko

Työntekijälle maksettu palkkaennakko, eli rahasuoritus, jonka eräpäivää on sopimuksella aikaistettu, on kuittausrajoituksista vapaa. Eli työnantajalla on oikeus vähentää palkkaennakko kokonaisuudessaan työntekijän bruttopalkasta tehtyyn sopimukseen perustuen. Palkkaennakosta on toimitettava ennakonpidätys maksuajankohtana, minkä vuoksi se myös vähennetään bruttopalkasta.

Liikaa maksettuun palkkaan taas liittyy palkanlaskennassa tapahtunut virhe. Jos työnantaja on maksanut työntekijälle virheellisesti liikaa palkkaa, työnantajalla on oikeus periä se takaisin. Tässä tapauksessa työnantajan on noudatettava palkan kuittausoikeutta koskevaa rajoitusta.

Kuittausoikeuden rajoitusta ei sovelleta, jos kyse on täysin perusteettoman maksusuorituksen palautuksesta. Työnantaja on voinut maksaa saman palkan työntekijän tilille kahteen kertaan tai palkka on voitu maksaa kokonaan väärälle henkilölle. Työntekijän tulee ymmärtää palkkalaskelman tiedoista, että kyseessä on maksuerehdyksestä johtuva perusteeton rahansiirto.