Työsuhdetärppi: Valmistaudu uuteen whistleblower-direktiiviin

Direktiivin kautta henkilöt, jotka ilmoittavat työssään havaitsemistaan Euroopan unionin lainsäädännön rikkomisista tai rikkomisepäilyistä saavat suojelua.

Direktiivi asettaa velvoitteita niiden työntekijöiden suojelemiseksi, jotka ilmoittavat työpaikallaan havaitsemistaan väärinkäytöksistä.

Whistleblower-direktiivin raportointijärjestelmä on kolmiportainen:
1) sisäinen ilmoituskanava,
2) ulkoinen viranomaisen ylläpitämä ilmoituskanava ja
3) tietojen julkistaminen.

Direktiivi siis velvoittaa työnantajat perustamaan sisäisen kanavan väärinkäytöksistä ilmoittamiseen organisaation sisällä. Tämän lisäksi työnantajan tulee perustaa ulkoinen ilmoituskanava, jossa ilmoitukset tehdään erikseen määritellylle viranomaistaholle. Whistleblower-direktiivi edellyttää selkeää prosessia tehtyjen ilmoitusten käsittelemiseksi ja tutkimiseksi. Ilmoitusten käsittely tulee pakolliseksi ja sille asetetaan tiettyjä vähimmäisvaatimuksia.

Whistleblower-direktiivin soveltamisala on laaja. Sen piiriin kuuluvat muun muassa julkiset hankinnat, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen sekä korruption ja lahjonnan ehkäiseminen, tuoteturvallisuus, ympäristönsuojelu, kansanterveys, kuluttajansuoja, yksityisyyden ja henkilötietojen suoja sekä kilpailu- ja valtiontukisäännösten rikkomiset. Direktiivin tavoitteena on, että työntekijät ja muut sidosryhmät voivat tuoda turvallisesti ilmi työssään kohtaamia yleistä etua haittavia väärinkäytöksiä. Lisäksi tavoitteena on korruption ja petosten torjunnan edistäminen, tasapuolisten kilpailuedellytysten turvaaminen ja EU-oikeuden täytäntöönpanon tehostaminen.

Väärinkäytöksen ilmoittajaa ei voida asettaa minkäänlaiseen vastuuseen ilmoittamisesta tai julkistamisesta, tietyin edellytyksin. Ilmoituksen johdosta ’vastatoimien’ kohteeksi joutuneelle taataan oikeussuojakeinot ja täysimääräinen korvaus. Vastatoimia ovat muiden muassa erottaminen tehtävästä määräajaksi, lomautus ja irtisanominen.

Velvollisuus ilmoituskanavan perustamiseen on vähintään 50 henkilöä työllistävillä yksityisen sektorin oikeushenkilöillä

• 17.12.2021 mennessä vähintään 250 henkilöä työllistävät
• 17.12.2023 mennessä vähintään 50 henkilöä työllistävät

Ilmoituskanavan perustamatta jättämisestä ei ole varsinaisesti sanktioitu, mutta seuraamuksena on mahdollisuus ilmoitusten tekemiseen suoraan ulkoiseen viranomaisten ilmoituskanavaan.