Uutiset

Budjettiriihen työllisyyspäätökset ovat riittämättömiä eivätkä kiritä matalaa työllisyysastetta nousuun

Henkilöstöpalveluyritysten liiton HPL:n mukaan hallituksen budjettiriihen työllisyyspäätökset ovat riittämättömiä ja niiden työllistämisvaikutukset arvioitua vähäisempiä. HPL antaa hallitukselle kiitosta työllisyyspalveluihin kohdennetuista lisäresursseista ja erityisesti nuorten työllistymisen tukemisesta.

Budjettiriihen päätöksillä tavoiteltiin 31 000–36 000 lisätyöllistä, mutta valtionavarainministeriön arvion mukaan päätösten myönteinen työllisyysvaikutus jää selvästi alhaisemmaksi.

– Työllisyystavoitteen saavuttaminen olisi edellyttänyt muun muassa eläkeputken poistamista ja työttömyysturvan porrastusta. Hallitus ei uskaltanut tehdä ratkaisua eläkeputkesta, vaan siirsi asian työmarkkinajärjestöjen pöydälle, Henkilöstöpalveluyritysten liito HPL:n toimitusjohtaja Merru Tuliara harmittelee.

Epäonnistuminen työllisyystavoitteessa ja kipeästi kaivattujen työpaikkojen riittämättömyys kertovat Tuliaran mukaan rohkeuden puutteesta.

– Suomen taloudellisen tilanteen ja velkaantumisen kannalta on kestämätöntä, että päätöksiä lykätään eikä selkeitä rakenneuudistuksia uskalleta tehdä.

– Hyvinvointi- ja palveluyhteiskuntamme ylläpitäminen lepää työllisyyden harteilla ja edellyttää vähintään 78 prosentin työllisyysastetta. Hallitus asetti tämän tavoitteen vasta vuosikymmenen loppuun, vaikka suomalaiset tarvitsevat työpaikkoja nyt, etenkin kun koronakriisi laukaisi työttömyysluvut hurjaan nousuun, Tuliara huomauttaa.

Lisäresurssit työllisyyspalveluihin ovat tervetulleita

Hallitus ohjasi työvoimapalveluiden lisäämiseen 70 miljoonaa euroa. Määrärahan turvin TE-toimistoihin palkataan arviolta tuhat uutta työntekijää. Työttömien palvelusta kehitetään myös aiempaa yksilöllisempää.

Tuliara kiittää hallitusta työvoimapalveluiden lisäresursoinnista, mutta huomauttaa, että eurot kohdistuvat suoraan TE-toimistojen henkilöstömäärän kasvattamiseen.

– Osa määrärahasta olisi pitänyt kohdentaa ostopalveluihin. Yksityiset palveluntuottajat ja työnvälittäjät tuntevat työmarkkinoiden ja yritysten tarpeet ja useat pilottikokeilut ovat osoittaneet niiden työllistämispalvelut tuloksellisiksi ja tehokkaiksi.

Myös työttömien aktivointi työn hakuun sekä panostukset nuorten työllisyysasteen nostamiseen saavat Tuliaralta tunnustusta. Nuorille luvataan Ohjaamoiden kautta yksilöllistä ja monialaista ohjausta, myös yritystoiminnan käynnistämiseen.

– Henkilöstöpalveluala työllistää vuosittain noin 150 000 työntekijää, joista lähes puolet on alle 25-vuotiaita. Henkilöstöpalveluyritykset tukevat mielellään nuorten työllistymistä omalla osaamisellaan ja ammattitaidollaan. Ohjaamoiden kannattaisikin rakentaa entistä tiiviimpää yhteistyötä yritysten kanssa, Tuliara esittää.

Työn kannattavuus on edelleen iso kysymysmerkki

HPL esitti budjettiriiheen työttömyys- ja sosiaaliturvan merkittävää uudistamista. Tämän esityksen lähtökohtana oli, että työn tekeminen olisi aina kannattavaa.

– Budjettiriihen päätös varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta vaikuttaa varmasti positiivisesti työn kannustavuuteen, mutta hallituksen olisi pitänyt tehdä huomattavasti enemmän, kuten porrastaa työttömyysturvaa. Tulevaisuudessa tarvitsemme myös sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen, Tuliara lisää.

Töiden ja työntekijöiden kohtaaminen työmarkkinoilla mutkistuu koko ajan. Korona-aikana myös vähäistä kokemusta vaativiin tehtäviin on ollut vaikea löytää tekijöitä. Kohtaanto-ongelmaa syventää lisäksi Suomen väestörakenne.

– Jotta voimme turvata hyvinvointivaltion tulevaisuuden ja korjata väestön ikääntymisestä ja alhaisesta syntyvyydestä aiheutuvan kestävyysvajeen, tarvitsemme osaavaa työvoimaa myös ulkomailta.

Budjettiriihen linjaukset ulkomaisen työvoiman saatavuuden edistämisestä ovat Tuliaran mukaan myönteisiä. Esimerkiksi erityisasiantuntijoille pyritään samaan työlupa viikossa ja muille noin kuukaudessa. Hallitus päätti myös alueellisesta kokeilusta, joka koskee ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan lieventämistä.

–  Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta olisi pitänyt luopua kokonaan, mutta alueellinen kokeilu on jo hyvä askel eteenpäin.

Lisätiedot:

Merru Tuliara
Toimitusjohtaja, HPL
p. 040 56 26 466
merru.tuliara@hpl.fi