Uutiset

Henkilöstöpalvelualalla työtapaturmien vähentäminen vaatii aktiivista yhteistyötä käyttäjäyritysten sekä työntekijöiden kanssa

Kun asiakkaan kanssa tehdään sopimus työntekijöiden vuokraamisesta, neuvotteluissa käydään läpi myös työturvallisuuteen liittyvä vastuunjako. Tämä tieto ei kuitenkaan automaattisesti välity käytäntöön, ja käyttäjäyrityksen työnjohto voi työmaalla vaikkapa sekoittaa alihankinnan ja vuokratyön, joista jälkimmäisessä työ tehdään aina käyttäjäyrityksen työnjohdon valvonnassa.

Työturvallisuudesta huolehtiminen vuokratyön yhteydessä on jaettu henkilöstöpalveluyrityksen, joka on työnantaja, sekä käyttäjäyrityksen kesken. Henkilöstöpalveluyritys huolehtii siitä, että toimittaa tehtävään sopivia työntekijöitä, joilla on sovittua osaamista. Henkilöstöpalveluyritys myös perehdyttää omalta osaltaan, kuten miten tunnit kirjataan ja sairauslomista ilmoitetaan heidän järjestelmäänsä sekä peräänkuuluttaa turvallista työasennetta. Käyttäjäyritys huolehtii puolestaan käytännön perehdyttämisestä työpaikalla ja työpaikkaan liittyvästä turvallisuudesta. Jos vahinko kuitenkin sattuu, henkilöstöpalveluyritys on työnantaja, joka maksaa mahdollisesta poissaolosta sovitusti palkan ja jonka lakisääteisestä vakuutuksesta tapaturma korvataan. Näin ollen riskin sattuvasta työtapaturmasta kantaa pääosin henkilöstöpalveluyritys.

Aina toisinaan nousee esiin pohdintaa, olisiko alalle hyötyä siitä, että vastuun lisäksi myös riski työtapaturmista olisi jollain tavalla jaettu. Tällöin käyttäjäyrityksen oma, lakisääteinen vakuutus korvaisi joissain tapauksissa myös henkilöstöpalveluyrityksen kautta työskentelevien vahinkoja, jolloin riskiä kantaisi myös työnjohtoa toteuttava osapuoli. Siihen ei tämänhetkinen lainsäädäntö kuitenkaan taivu eikä toimivaa ratkaisua ole muutenkaan helppoa löytää.

Koska työtapaturmat ovat kaikille asianomaisille ikävä asia, on parasta toimia siten, että työtapaturmien sattuminen minimoidaan. Baronan turvallisuusjohtaja Jani Kinnusen mukaan työturvallisuusasioissa on alalla menty parempaan suuntaan. Käännös parempaan ei ole tapahtunut itsestään, vaan 2010-luvun puolivälissä henkilöstöpalvelualalla alettiin aktiivisesti muuttaa toimintatapoja. Kinnunen pohtii, että sitä ennen työtapaturmia pidettiin alalle normaalina liiketoimintariskinä. Nyt ajatusmalli on toinen.
– Meidän pitää pystyä tarjoamaan parempia ja turvallisempia työpaikkoja sekä vaatia turvallisuutta lisääviä toimenpiteitä. Riskit työympäristössä pitää minimoida yhteistyössä asiakkaan kanssa.

Käytännössä tietoinen muutos tarkoitti asiakkaiden valistamista vastuunjaosta, omien toimihenkilöiden kouluttamista, osallistumista valtakunnallisiin vuokratyötä kehittäviin hankkeisiin, työntekijöiden koulutusten saatavuuden varmistamisen viemällä koulutukset verkkoon sekä jalkautumista käyttäjäyrityksiin tarkastamaan ja nostamaan epäkohtia keskusteluun.

Myös perehdytyksen tärkeyttä nostettiin esiin.

– Käyttäjäyrityksen työnjohdon kouluttaminen on aivan keskeistä. Kun vuokratyöstä sovitaan asiakkaan ja henkilöstöpalveluyrityksen välillä, työturvallisuusvastuista sovitaan tarkasti. Tämä tieto ei kuitenkaan automaattisesti välity käytäntöön, ja käyttäjäyrityksen työnjohto voi työmaalla vaikkapa sekoittaa alihankinnan ja vuokratyön, joista jälkimmäisessä työ tehdään aina käyttäjäyrityksen työnjohdon valvonnassa, Kinnunen kertoo.

– Yleistä on myös, että työntekijä tilataan tekemään tiettyä työtä, johon hän saa perehdytyksen, mutta hetken päästä hänet siirretään tekemään jotain ihan muuta. Meidän pitää saada tieto tästä, jotta voimme huolehtia perehdytyksen olevan tehty juuri kyseiseen tehtävään – ja tietysti muutenkin, että maksetaan palkka oikeista tehtävistä.

Jani Kinnunen
Baronan turvallisuusjohtaja Jani Kinnunen

Työsuhteen muoto ei tee työstä turvallista tai vaarallista

Työn tekeminen vuokratyönä ei tee työskentelystä muuta työsuhteen muotoa vaarallisempaa, mutta Kinnunen tunnistaa, miksi työtapaturmatilastoissa vuokratyö nousee – ja sitä nostetaan – esiin.

– Henkilöstöpalvelualaa voidaan käyttää tapaturma-alttiiden töiden tuottaman riskin ulkoistamiseen. Se on ihan ok, kunhan alamme yritykset tunnistavat nämä riskitekijät. tekevät tarvittavat ennakoivat toimenpiteet ja lopulta myös hinnoittelevat tällaiset työt oikein. Myös henkilöstöpalveluyrityksien raportointitapa nostaa kirjattujen tapaturmien määrää. Baronalla ilmoitetaan kaikki pienetkin vahingot vakuutusyhtiöön, koska se on yksi keino varmistaa työntekijän oikeusturva. Jos vahingosta joskus jotain aiheutuu, asiasta löytyy merkintä meidän järjestelmästämme.

– Suuri osa työturvallisuutta lisäävistä toimenpiteistä keskittyy työsuhteen alkuvaiheeseen, mutta panostamme Baronassa myös työsuhteen aikana kertyneen kokemuksen hyödyntämiseen. Keräämme palautetta niin asiakkailta kuin työntekijöiltäkin ja haluamme saada rehellistä, silottelematonta palautetta. Alalla on opeteltu myös antamaan palautetta käyttäjäyrityksiin. Epäkohdat tulee avoimesti nostaa esiin, jotta työntekijöiden turvallisuus ja hyvinvointi toteutuu.

Työturvallisuus pitää sisällään fyysisten vaarojen arvioinnin lisäksi myös henkisen puolen. Henkilöstöpalveluyrityksen pitää saada tietoonsa epäasiallinen kohtelu sekä jaksamisen ongelmat, jotta asioita voidaan kehittää.
– Henkilöstövuokrauksen kautta tulleen työntekijän pitäisi tehdä sama määrä työtä kuin muidenkin samaa työtä hoitavien. Ei ole tarkoitus, että vuokratyöntekijät painavat 110 lasissa koko työpäivän. Uupumisen lisäksi liika vauhti lisää myös riskiä työtapaturmiin, Kinnunen muistuttaa.

HPL:n laatimissa yleisissä sopimusehdoissa käydään läpi myös vastuita vahinkoasioissa.

Teksti Leena Vänni Kuva Pasi Salminen