Uutiset

Henkilöstöpalvelualan suhdannenäkymät ovat hyvin pessimistiset

Henkilöstöpalveluyritysten suhdannenäkymät romahtivat loppukesästä, kun niitä kuvaavan saldoluvun arvo laski heinäkuun 4:stä elokuun -30:een. Koska yritysten liikevaihto ennakoi usein talouden ja työmarkkinoiden kehityssuuntaa, syksyllä voi olla odotettavissa hidastuvaa työllistymistä ja lisääntyvää työttömyyttä.

Henkilöstöpalveluala on altis suhdannevaihteluille ja sen liikevaihdon kehitys ennakoi etunenässä talouden ja työllistymisen näkymiä.

Henkilöstöpalveluyritysten kokonaisliikevaihto oli elokuussa noin 115 miljoonaa euroa ja laski heinäkuun tapaan 20 prosenttia. Tammi-elokuussa yhteenlaskettua liikevaihtoa kertyi 862 miljoonaa euroa eli noin 17 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna.

Yritykset ennakoivat voimakkaimman myynnin laskun ajoittuvan alkusyksyyn, jota myös heikko suhdannenäkymien saldoluku enteilee.

– Suomessa on nähty jo alkusyksystä isoja irtisanomisia ja niitä tulee varmasti lisää koronapandemian pitkittyessä. Tämä tekee hallituksen asettaman työllisyystavoitteen saavuttamisesta entistä haastavampaa, HPL:n toimitusjohtaja Merru Tuliara huomauttaa.

– Syksyn budjettiriihen työllisyystoimet jäivät vaikutuksiltaan kovin heikoiksi. Suomalaiset tarvitsisivat työpaikkoja etenkin nyt, kun koronakriisi on laukaissut työttömyysluvut hurjaan nousuun.

Jäävätkö myös kuntakokeilut tavoitteestaan?

Tuliaran huoli työllisyyden heikentymisestä kohdentuu myös vuoden alussa starttaaviin kuntakokeiluihin. Kuntakokeilujen tavoitteena on edistää työllisyyttä työnhakijoiden palveluja parantamalla.

– Kokeilut käynnistyvät vaikeassa taloustilanteessa ja pelkona on, että niiden työllisyysvaikutukset jäävät toivottua vähäisemmiksi ja työllisyyden kokonaiskustannukset nousevat. Palveluiden hajaantuminen väestömäärältään liian pienille alueille ei ole kovin kustannustehokasta eikä talousvaikeuksien kanssa painivilla pienemmillä kunnilla ole edes varaa järjestää työttömille monipuolisia palveluja.

– Työpaikat eivät lisäänny vain sillä, että työnhakijat siirretään TE-toimistoista kuntien asiakkaiksi. Jotta työllisyysluvut saadaan nousuun, Suomi tarvitsee innovatiivisempaa ja rohkeampaa työllisyyspolitiikkaa.

Tuliaran mukaan työllisyyden hoito on niin merkittävä yhteiskunnallinen ponnistus, ettei sitä voi jättää yksin kenenkään harteille.

– Julkisten toimijoiden rinnalle tarvitaan myös yksityisten palvelutarjoajien asiantuntemusta. Ne tuntevat työmarkkinoiden ja yritysten tarpeet ja toteuttavat tuloksellisia työllistämispalveluita. 

Henkilöstövuokraus tuo joustoa rekrytoitiin

Henkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihdosta merkittävin osuus eli 86,7 prosenttia kertyi henkilöstövuokrauksesta. Elokuussa sen liikevaihdon arvo oli 99,6 miljoonaa euroa ja pudotusta viime vuoden elokuuhun verrattuna tapahtui noin 20 prosenttia.

Henkilöstöpalvelualalla riittää töitä vielä rakennuksilla ja teollisuudessa, mutta esimerkiksi ravintoloissa on hiljaisempaa. Tuliara toivoo, etteivät teollisuuden vientinäkymät heikenny yhtä voimakkaasti kuin on ennustettu.

– Pandemian kiihtyminen ei kuitenkaan ennusta hyvää.

Henkilöstöpalveluyritykset ovat edelleen tärkeitä työllistäjiä ja korona-aikana vuokratyöstä on muodostunut ajankohtainen työllistämisen väylä.

–  Kriisiaikana rekrytointitarpeen arviointi yrityksissä voi olla vaikeaa ja päätösten tekeminen arveluttaa. Vuokratyö taipuu monenlaiseen tilanteeseen, ja useat yritykset paikkaavat työvoimapulaa nyt vuokratyön avulla. Kun tilanne vakiintuu, voidaan paremmin arvioida uusia työnkuvia ja miettiä esimerkiksi työntekijöiden vakinaistamista.

–  Liikkeellä on nyt myös paljon lomautettuja, jotka etsivät työtä lomautusten ajaksi, Tuliara muistuttaa.

Tutustu uusimpaan TOP 20 -liikevaihtotiedusteluun (pdf) >>

Lisätietoja:

Merru Tuliara
Toimitusjohtaja, HPL
merru.tuliara@hpl.fi
p. 040 562 6466