Uutiset

IPS-mallissa työ on kuntoutuksen osa eikä lopputulema – pilotista lupaavia tuloksia mielenterveyskuntoutujien työllistymisestä ja työssä pysymisestä

IPS-mallin käyttäminen vaatii toteuttavalta taholta vahvaa sitoutumista mallin metodeihin ja periaatteisiin. Niitä seuraamalla työmarkkinoilla lisääntyy sekä tarjonta että kysyntä osatyökykyisten ja valmiuksiltaan erilaisten henkilöiden työvoimalle.

IPS-mallin nimi tulee sanoista Individual Placement and Support. Suomeksi käytetään myös nimeä ”Sijoita ja valmenna!”. IPS-mallin mukaisessa valmennuksessa vaikeasti työllistyvä työnhakija työllistyy oman tavoitteensa ja kiinnostuksenkohteensa mukaiseen palkkatyösuhteeseen, jonka jälkeen työssä pärjäämistä ja pysymistä tuetaan. Suurin ero ”perinteisen” ja IPS-mallin mukaisen valmennuksen välillä on, että perinteisesti kuntoutusta on tehty ennen työllistymistä, kun taas IPS-mallissa töitä etsitään heti alkuvaiheessa ja tukea annetaan työpaikalla sekä valmennettavalle että myös työnantajalle ja koko työyhteisölle.

IPS-toimintamalli on kehitetty 80-luvulla Yhdysvalloissa ja on käytössä monessa maassa. Suomessa mallia ollaan vasta ottamassa käyttöön. Käynnissä on useita pilotteja, joista yksi pisimmällä oleva on valmennusyritys Spring Housen ja työeläkeyhtiö Varman pilotti mielenterveyskuntoutujille.
– IPS-menetelmä sopii kaikille vaikeasti työllistyville kohderyhmille. Tässä pilotissa asiakkainamme on Varman kautta tulleita mielenterveyskuntoutujia Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla, kertoo Spring Housen työhyvinvointipalvelujen liiketoimintajohtaja ja IPS-pilotista vastaava Sanna Salminen.
Käynnissä olevassa Varman työeläkekuntoutuksen pilotissa mallin toimivuutta Suomessa tutkitaan erittäin tarkkaan. Onko toiminta vaikuttavaa, entä kustannustehokasta? Ovatko tulokset pitkäaikaisia?
– Teemme tätä pilottia erittäin metodiuskollisesti. Varman tutkimusorganisaatio vertailee tuloksia hankkeessa mukana olevien ja verrokkiryhmän välillä, Salminen kuvailee.

Pilottihanke on vaatinut valtavan pohjatyön.
– Teimme yli vuoden töitä ennen ensimmäistä asiakasta. Malli on hyvin strukturoitu – jotta IPS-nimeä voi käyttää, pitää noudattaa mallin periaatteita ja sille rakennettua pisteyttävää laadunarviointia. Pilottiimme on toteutettu ulkopuolinen laadunarviointi varmistamaan ja arvioimaan toiminnan IPS-mallin mukaisuutta. On esimerkiksi määritelty, mikä osuus minun työpanoksestani pitää käyttää tähän ja kuinka paljon tiimipalavereita pidetään. Mallin vaikuttavuus tulee siitä, että mallia ja metodeja noudatetaan.

Pilotti päättyy kahden vuoden päästä ja sen jälkeen saadaan tietää, miten pilottiryhmä ja verrokkiryhmä eroavat toisistaan.

Tukea tarpeen mukaan

Lähtökohtaisesti IPS-mallissa asiakkaat ovat palvelun piirissä rajaamattoman ajan, mutta Varman ja Spring Housen pilotissa asiakas voi olla mukana kaksi vuotta. Tukea asiakkaalle annetaan vain siinä määrin, kuin sitä tarvitaan, ei tietyn tuntimäärän mukaan. Kun asiakas ei enää hyödy palvelusta, irtautuminen tehdään hallitusti.
– Perinteisissä työhönvalmennuksen malleissa on usein rajattu, kuinka monta kuukautta asiakas voi olla palvelussa ja kuinka monta tuntia valmennusta annetaan. Perinteisen mallin haavoittuvuus on siinä, ettei tuki yleensä ulotu työpaikalle vaan työllistyminen on päämäärä, johon valmennus päättyy. Pidän IPS-mallissa äärimmäisen tärkeänä sitä, että tuki ulotetaan työhön. Työn alettua asiakasta saattaa alkaa mietityttämään oma pärjääminen tai se, mitä työyhteisö hänestä ajattelee. Kun tukea on edelleen saatavilla, ensimmäisistä peikoista päästään yli, Salminen sanoo.

Valmentajilta vaaditaan kylmäsoittoja yrityksiin

Pilotissa työskentelee Spring Houselta Salmisen lisäksi kaksi työssävalmentajaa. Yrityskontaktointi on mallissa tärkeä osa valmentajien tehtävänkuvaa. Malli vaikuttaa tätä kautta myös osatyökykyisten sekä taustoiltaan ja valmiuksiltaan erilaisten henkilöiden työvoiman kysyntään.
– Tietysti asiakas voi itsekin hakea paikkoja ja siihenkin kannustetaan, mutta mallin mukaisesti työssävalmentajillemme on määritelty minimimäärät, kuinka paljon potentiaalisia asiakkaitamme työllistäviä yrityksiä tulee kontaktoida. Malli myös määrittää, mistä asioita silloin keskustellaan – markkinanäkymistä, työllistymisnäkökulmista, tehtävien sisällöistä ja vaatimuksista. Yrityskontaktointeja pitää tehdä paljon jo siksikin, että eniten kohderyhmäämme työllistävät pienet ja keskisuuret yritykset. Näihin yrityksiin työllistyy harvoin useampaa asiakasta.
Työpaikka Salmisen mukaan kuitenkin löytyy, kunhan asiakas on motivoitunut.
– Työssävalmentajamme tuntevat hyvin alueensa yritykset. Toisinaan haasteena on, että valmennettava toivoo töitä alalta tai tehtävistä, joita ei alueella ole. Työpaikkaa voi myös vaihtaa, jos ensimmäinen työ ei onnistukaan.

Hoitoverkostojen rikkonaisuus yllätti

Salminen on uskonut mallin toimivuuteen alusta saakka eivätkä lupaavat tulokset ole häntä varsinaisesti yllättäneet. Yksi asia on kuitenkin toteutusvaiheessa yllättänyt.
– IPS-mallissa on olennaista, että valmentaja menee mukaan osaksi asiakkaan hoitoverkostoa, jotta kaikkien toimijoiden kanssa voidaan tukea asiakkaan tavoitetta pärjätä työssä. Yllätys on kuitenkin ollut, kuinka hajanaisia ja puutteellisia nämä verkostot ovat olleet Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa. Sen sijaan, että valmentajamme olisi mennyt osaksi valmista verkostoa, hän on toisinaan joutunut olemaan hoitotahojen etsijä ja palveluun saattaja. Kaikilla asiakkailla on kuitenkin meidän palveluumme tullessaan pitänyt olla lääkärin laatima, työkykyä arvioiva b-lausunto, jotta on voinut saada kuntoutuspäätöksen.

Kuva Rekrygaalasta

Vuoden rekrytointiteon palkinnon vastaanottivat Rekrygaalassa Spring Housen Sanna Salminen (vas.) ja Varman Anne Korhonen. Kuva: Petri Virkkunen

Työ sai tunnustusta Vuoden Rekrytointitekona

Spring Housen ja Varman IPS-pilottihanke voitti tämän vuoden Rekrygaalan Vuoden Rekrytointiteko -palkinnon. Vuoden rekrytointitekona palkitaan teko, jolla on rekrytoinnin keinoin saatu aikaan myönteisiä vaikutuksia yksilöiden, yhteisöjen tai yhteiskunnan kannalta. Kaikkia finalisteja yhdisti Rekrygaalan tuomariston mukaan se, että teot kohdistuvat työmarkkinoilla haavoittuvimmassa asemassa oleviin ryhmiin ja niiden työllistämiseen. Vaikka Varman ja Spring Housen pilotti on vielä kesken, sillä on saatu aikaan jo konkreettisia tuloksia.

Sanna Salmisen voitto Rekrygaalassa liikutti kyyneliin.
– En osannut arvata, että voisimme voittaa, vaikka uskon tähän malliin sataprosenttisesti. Jo vakuuttavaan finaalikolmikkoon pääseminen oli hienoa. Voitto oli täydellinen yllätys ja upea arvostuksenosoitus pilotissa työskenteleville, asiakkaillemme sekä asiakkaitamme työllistäneille yrityksille. IPS-mallin mukainen työskentelytapa on vallankumouksellinen.

Teksti Leena Vänni Kuvat Mostphotos ja Rekrygaala/Petri Virkkunen