Uutiset

Maakuntauudistus kasvupalveluineen jää toteuttamatta

Maakuntauudistukseen liittyvä sote-lakien uudistus ajautui eduskunnassa umpikujaan, jonka seurauksena hallitus pyysi eroa presidentiltä perjantaina 8.3.

Jo saman viikon maanantaina myös perustuslakivaliokunta ilmoitti ettei se ehdi käsitellä maakuntauudistukseen liittyvien kasvupalvelulakeja tällä hallituskaudella.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) erityisasiantuntija Lari Anttosen mukaan lakiesitysten raukeaminen tarkoittaa lähes koko hallituskauden lainvalmistelutyön valumista hukkaan, mutta myöntää, että valmistelutyötä ja kokemuksia on mahdollista hyödyntää myös jatkossa.

”Kaikesta huolimatta kasvupalvelu-uudistuksen päämäärät ja tavoitteet ovat yhä olemassa. Tarvitsemme edelleen toimenpiteitä, jotka edistävät uutta yritystoimintaa ja yritysten kasvua sekä parantavat ihmisten työllistymistä. Näistä tavoitteista eri toimijoiden keskuudessa vallitsee yksimielisyys. Keinot, joilla tavoitteisiin pyritään, ovat niitä, jotka herättävät keskustelua”, Anttonen sanoo.

Eduskunta ei ennättänyt käsitellä myöskään JTYPL:n muutosesitystä, joka olisi mahdollistanut sen, että myös palveluntuottajat olisivat voineet haastatella työnhakijoita, arvioida työnhakijan palvelutarpeen sekä laatia työllistymissuunnitelman yhdessä työnhakijan kanssa. Nykyisin näitä tehtäviä voi hoitaa vain viranomainen. Siksi esimerkiksi työllisyyspilotit, joiden oli tarkoitus alkaa tänä vuonna, joudutaan miettimään uusiksi.

”Kuitenkin nykylainsäädännön puitteissa suurin valtaosa kasvupalvelupiloteista voidaan käynnistää ja hakea toimintamalleja, jotka sujuvoittavat, tehostavat sekä monipuolistavat palveluita”, Anttonen toteaa.

Hänen mukaansa nyt alkavista tai meneillään olevista piloteista osa keskittyy osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseen, osassa tuetaan yritysten kasvua sekä kansainvälistymistä ja osassa piloteissa kehitetään monialaista yhteistyötä niitä työnhakijoita varten, jotka tarvitsevat työllistämisen tukemisessa eri toimijoiden palveluita.

”Myöhemmin keväällä käynnistyvien pilottien joukossa on muun muassa kaksi allianssipilottia: Etelä-Pohjanmaan palveluallianssipilotti ja Pohjois-Pohjanmaan nuorten pilotti. Molempien valmistelua on tehty alusta lähtien yhteistyössä alueiden keskeisten toimijoiden kanssa, ja jo nyt tehty työ on osoittanut, että tiiviimmälle yhteistyölle on tarvetta”, Anttonen sanoo.

Hänen mukaansa kasvupalveluiden valmistelun yhteydessä on huomattu päällekkäisiä palveluita sekä toisaalta myös palvelunvajeita tietyissä kohderyhmissä.

”Uskon, että allianssipilotit ja muut sopimukselliseen yhteistyöhön nojaavat pilotit edesauttavat eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittymistä.  Hyötyjinä ovat valtio, kunnat, Kela, oppilaitokset, palveluntuottajat ja ennen kaikkea asiakkaat”, Anttonen painottaa.

Hän haluaa haastaa kasvupalvelupilottien valmistelijat pohtimaan entistä vahvemmin eri kumppaneiden kanssa tehtävää yhteistyötä.

”Kun palvelujärjestelmä toimii kokonaisuutena hyvin, toimii se hyvin myös muun muassa heikommassa työmarkkinatilanteessa olevien suhteen. Mitä paremmin ja nopeammin pystymme tunnistamaan henkilö- ja yritysasiakkaiden palvelutarpeet ja vastaamaan niihin oikea-aikaisesti ja laaja-alaisesti, sitä laadukkaampaa ja vaikuttavampaa työmme on”, Anttonen toteaa.

Lue Lari Anttosen kolumni TEM:n verkkosivuilla >>

Kuva: TEM