Miten saada Filippiineiltä parhaat tekijät Suomeen?

Suomen vetovoimatekijöitä ovat laadukas koulujärjestelmä ja hyvä elintaso. Toisessa vaakakupissa varsinkin hoiva-alalla ja varhaiskasvatuksessa on kielitaitovaatimus. Suomen valttikortti voisi olla kahdenvälinen sopimus Filippiinien kanssa, jolloin työntekijän etua valvottaisiin nykyistä tiukemmin, ehdottaa Nordic Care Finland Oy:n toimitusjohtaja Mikael Avellán.

Suomessa on päädytty työvoiman saatavuuden osalta samaan tilanteeseen kuin Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, joissa on paljon perinteisiä töitä, joita tekemään ei enää löydy halukkaita suomalaisia. Tekijöitä näihin töihin ei enää saa myöskään muualta Euroopasta, sillä Suomen palkkataso ei ole ainakaan merkittävästi muita Euroopan maita parempi, verotus on korkea ja kieli hankala oppia.

Nordic Care ratkoo Suomen työvoimapulaa rekryämällä työntekijöitä Filippiineiltä. Nordic Caren kanssa samaa omistuspohjaa ovat Filippiineillä lisensoitu rekrytointiyritys Giga Professional Partners sekä GigaMare, joka omistaa Filippiineillä koulutuskeskuksen. Toimitusjohtaja Mikael Avellán korostaa Nordic Caren toiminnan eettisyyttä.
− Koko arvoketju on suomalaisessa omistuksessa ja pystymme valvomaan, että asiat tehdään juuri niin kuin asiakkaille kerromme. Asiakkaamme ovat aina tervetulleita tutustumaan koulutuskeskukseemme Subic Bayssa tai lisensoituun rekrytointiyritykseemme Manilassa. Meidät on helppo tavata myös Suomen toimistossa Espoossa.

Mikael Avellán

Mikael Avellán

 

Kulttuuri ja kielitaito filippiiniläisten valttina

Mikael Avellánilla on kokemusta työskentelystä Intiassa, Israelissa ja Malesiassa. Filippiinit hän tuntee erityisen hyvin, sillä hänellä on ollut liiketoimia siellä pitkään ja hän on entinen Filippiinien kunniapääkonsuli Suomessa.

Filippiinit on suomalaisten yritysten työvoimatarpeisiin hyvä lähtömaa, sillä Filippiinien kulttuuri on lähempänä länsimaalaista kuin aasialaista kulttuuria, hän kuvailee.
− Filippiinit puhuvat suomalaisten näkökulmasta selkeää englantia. He perinteisesti sopeutuvat Suomeen hyvin ja jos kokemukset ovat hyviä, suosittelevat työnantajaa ja maata myös sukulaisilleen. Juuri tällaista maahanmuuttoa Suomen työmarkkinat tarvitsevat, sillä perheen tulo Suomeen lisää pysyvyyttä.

Viisi rekrytointia ilman Filippiineillä lisensoitua rekrytointiyritystä

Monet suomalaiset yritykset, jotka ovat palkanneet yhden filippiiniläisen, päätyvät rekrytoimaan heidän sukulaisiaan tai ystäviään, joihin he saavat suoria kontakteja nykyisiltä työntekijöiltään. Tämä onkin toimiva systeemi muutaman työntekijän hankkimiseen, mutta pian esteeksi nousee huonosti tunnettu säännös. Filippiineiltä voi rekrytoida suoraan yritykseen maksimissaan vain viisi työntekijää.

− Tätä ei moni yrittäjä tiedä. Suomeen tulossa oleva työntekijä joutuu hankalaan tilanteeseen, kun hänelle selviää lentokentällä, että hän ei voi matkustaa Suomeen, koska prosessia ei ole hoidettu Filippiinien lainsäädännön mukaisesti, Avellán sanoo.

Viiden työntekijän jälkeen rekrytointitarpeet pitää hoitaa Filippiineillä lisensoidun rekrytointiyrityksen kautta.

Kielikurssille vai palkkatöihin?

Suomen vetovoimatekijöitä ovat laadukas koulujärjestelmä ja hyvä elintaso. Toisessa vaakakupissa varsinkin hoiva-alalla ja varhaiskasvatuksessa on kielitaitovaatimus.
− Kun työnhakija voi valita, lähteekö hän samalla palkkatasolla töihin vaikkapa Australiaan tai Isoon-Britanniaan, missä hän voi aloittaa työnsä heti, vai opiskeleeko hän ennen työn aloittamista kieltä viidestä kuuteen kuukautta täysipäiväisesti, on helppo arvata, kumpi vaihtoehto houkuttelee enemmän, Avellán toteaa.

Hoitajapulasta kärsivää Suomea ei ole helpottanut, että koronapandemian aikana Filippiineiltä ulkomaille töihin lähtevien sairaanhoitajien määrää on rajoitettu, jotta maassa on pystytty varmistamaan oma terveydenhuolto.
− Tänä vuonna sallitaan 7 000 hoitajan työlupa ulkomaille. Suomi yksin olisi voinut ottaa koko tämän määrän.

Ryhmäluvan hakemismahdollisuus olisi hyödyllinen

Avellán ei juurikaan moiti suomalaista byrokratiaa.
− Viehän se aikaa, mutta niin vie Filippiineillä myös lähtömaan byrokratia. Siellä halutaan varmistaa, että maksettava palkka on sama kuin suomalaisille. Myös työsuhteiden pitää olla vakituisia tai vähintään kahden vuoden mittaisia. Aloilla, joilla ei ole kielitaitovaatimuksia, voi työntekijä olla aloittanut työnsä Suomessa jo 2–4 kuukautta prosessin alkamisesta.

Joitakin helpotuksia prosessiin hän silti tervehtisi ilolla.
− Ryhmälupa olisi ehdottomasti tarpeellinen, samoin D-viisumin pitäisi koskea kaikkia ammattialoja, joissa on työvoimapula.

Tiukennettu valvonta lisäisi Suomen vetovoimaa

Filippiinien lainsäädäntö pyrkii estämään maan kansalaisten hyväksikäyttöä muissa maissa työskennellessä.
− Tällä halutaan muun muassa varmistaa, etteivät maan kansalaiset ota lainaa päästäkseen ulkomaille töihin tai joudu muutoin hyväksikäytön kohteiksi. Ainoat kulut lähtijälle pitäisi olla passin hankinta. Filippiinien lainsäädäntö määrää, että ulkomaisen työnantajan pitää maksaa kaikki muut kulut, kuten matkakulut. Nämä ovat myös ILO:n ja WHO:n suosituksia, mutta mikään taho ei ota asiakseen valvoa tämän toteutumista. Kun asiaa ei valvota, tämä asettaa oikein toimivat yritykset jo lähtökohtaisesti eri asemaan esimerkiksi tarjouskilpailussa, kuvailee Avellán.

Esimerkiksi Saksassa ollaan erittäin tarkkoja siitä, ettei työntekijä joudu maksamaan mitään kuluja itse. Tässä on kysymys kahdenkeskisestä sopimuksesta Filippiinien ja Saksan välillä. Avellán toivookin, että Suomi tekisi vastaavan kahdenkeskisen sopimuksen, joka tiukentaisi valvontaa molemmissa päissä. Tällainen sopimus lisäisi Suomen vetovoimaa ja kiinnostavuutta filippiiniläisten keskuudessa.

HPL:n ja Business Finlandin järjestämä Work in Finland – verkostot ja palvelut kansainvälisten rekrytointien tueksi -seminaari HPL:n jäsenyrityksille 1.6.2022