Henkilöstöliiga on hallinnoinut vuokratyöntekijöidensä asiakasyrityksissä suorittamia oppisopimuskoulutuksia. Oppisopimus sopii esimerkiksi alanvaihtajille sekä nuorille, jotka eivät viihdy koulunpenkillä.
Toistaiseksi tutkinnon suorittaminen oppisopimuksella asiakasyrityksessä on lähtenyt vuokratyöntekijän aloitteesta, kertoo Henkilöstöliigan myyntijohtaja Irina Vanhatapio.
– Meillä on ollut jonkun verran tapauksia, jossa henkilöstövuokrauksen kautta valittu työntekijä on toivonut oppisopimusta. Joissain tapauksessa opiskelu on jo aloitettu joko oppisopimuksella toisessa yrityksessä tai oppilaitoksessa ja sitä halutaan jatkaa, toisinaan taas työntekijä haluaa saada alalta tutkinnon.
Jos asiakasyritykselle oppisopimus käy, Henkilöstöliiga on hoitanut asiaan liittyvät paperityöt. Asiakasyritys puolestaan ottaa vastaan koulutuksen vaatimat näytöt. Saatava pieni koulutuskorvaus jaetaan Henkilöstöliigan ja asiakasyrityksen kesken.
– Emme tee tätä niinkään bisnesmielessä, vaikka tietysti koulutus lisää työntekijän sitoutumista ja kasvattaa hänen osaamistaan. Suurin motivaatiomme on työntekijän tyytyväisyys, kun hän saa tutkinnon, tiivistää Vanhatapio.
Myös asiakasyritykset ovat olleet tyytyväisiä, kun henkilöstövuokrausyritys on tehnyt paperityöt ja hoitanut yhteydenpidon oppilaitoksen suuntaan. Vanhatapio uskookin, että henkilöstöpalveluyritysten käyttö oppisopimusten osapuolena voisi hyvinkin kasvaa.
Opintotuki vai palkka?
Henkilöstöliigalla on oppisopimuskoulutuksista kokemusta toistaiseksi elintarvikealalla, mutta oppisopimus sopii muillekin aloille. Vanhatapio pohtii oppisopimuskoulutuksen soveltuvan erityisesti niille nuorille, jotka eivät viihdy koulussa, eivät pääse haluamaansa kouluun tai jotka haluavat päästä suoraan kokeilemaan tiettyä alaa. Toisena ryhmänä ovat aikuiset alanvaihtajat, joista harva haluaa jäädä opintotuen varaan, jos on mahdollisuus opiskella ja saada samalla työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
Oppisopimuskoulutus on edelleen melko huonosti tunnettua, vaikka sitä on Suomessa toteutettu ainakin 1600-luvulta mestari-kisälli -mallilla.
– Opiskeluun tarvitaan lisää työelämälähtöisyyttä. Käsillä tehtäviä ammatteja ei opi koulun penkillä, muistuttaa Vanhatapio.
Teksti Leena Vänni
