Hyvin tehtyyn rekrytointiin menee aikaa. Onnistuneessa prosessissa myös työnhakija ymmärtää uutta omasta osaamisestaan.
Rekrytointiprosessin aikana hakijat pääsevät miettimään omaa osaamistaan ja ymmärtämään piileviä kykyjään. Vaikka tuloksena ei olisi uutta työpaikkaa, kokemuksesta voi silti olla hyötyä.
– Onnistuneessa rekrytointiprosessissa hakija saa uutta näkemystä, millaiseen työhön oma osaaminen sopii. Sen kautta taas voi löytää mahdollisuuksia eri aloilta, mikä puolestaan on työn murroksessa tärkeää, pohtii Businessliken johtava konsultti Marju Vuorensalmi.
Marju Vuorensalmi
Rekryprosessi on itsetutkiskelun paikka
Vaikka ansioluetteloita työnhaun välineinä toisinaan kritisoidaan, Vuorensalmi näkee CV:n teon työnhakijalle hyvänä itsetutkiskelun välineenä.
– CV:tä laatiessa joutuu pohtimaan, mitä kaikkea on tehnyt ja miksi on aiemmin vaihtanut työpaikkaa tai tehtäviä. Toki muitakin välineitä pohdiskeluun on.
Monet pitävät omia taitojaan itsestäänselvyyksinä – tai eivät tunnista joitain asioita edes taidoiksi. Kuitenkin keskittymiskyky, stressinsietokyky, numeromuisti ja laaja kielitaito ovat asioita, joita toisilla on enemmän ja toisilla vähemmän. Harrastusten kautta on saattanut oppia paljon vaikkapa tiimityöskentelystä.
– On joitain tehtäviä ja rooleja, missä joustonvaraa esitetyistä kriteereistä ei ole. On myös paljon tehtäviä, joissa asiakasyritykset kiinnostuvat kandidaatista, vaikka osaaminen ei aukea heti ansioluettelosta. Silloin rekrytoijan pitää pystyy selittämään, mitä yhtymäkohtia tehtävän vaatimiin taitoihin itse hakijassa näkee, Vuorensalmi kuvailee.
Laadukasta rekrytointia ei tehdä muun työn ohessa
Vuorensalmi rekrytoi asiakkailleen pääosin niin sanottuihin pääkonttoritoimintoihin, kuten taloushallintoon, HR:ään, myyntiin ja markkinointiin liittyen. Etsityt henkilöt ovat sen tyyppisiä, että heitä on vaikea löytää.
Hyvin tehty rekrytointi vie aikaa ja vaatii vaivaa, koska sekä työnkuvaan että hakijaan täytyy tutustua. Toimeksiannossa rekrytoijan on tärkeää ymmärtää, millainen organisaatio on, mitä tiimin muut jäsenet tekevät ja millä taustalla, millainen on tunnelma, hierarkia ja rakenne.
– Kun on nähnyt paljon erilaisia ihmisiä eri yrityksissä, alkaa tunnistaa, mistä kaikesta voidaan kaivaa yhtymäkohtia. Jos CV:ssä lukee kirjanpitäjä, tehtävän sisältö on täysin erilainen erilaisissa yrityksissä, Vuorensalmi kuvailee.
–Toisinaan kandidaatti ei kehtaa sanoa olevansa hyvä jossakin asiassa, jos hän ei ole työskennellyt kyseisellä nimikkeellä. Toinen taas ei uskalla sanoa pärjäävänsä pörssiyhtiön tehtävissä, kun ei ole aiemmin ollut sellaisessa töissä.
Ammattilaisen silmä näkee yhtymäkohdat
Vuorensalmi korostaa, että hakija tietysti tuntee itsensä ja osaamisensa parhaiten, mutta koska tiedot, taidot, intohimo ja elämänkokemus kertyvät vuosien saatossa, isosta möykystä oikeiden palasien lohkaiseminen yksinään saattaa olla hankalaa.
Rekrytoijan pitää osata kaivaa esiin oikeita asioita.
– Monet hakijat tarvitsevat apua sen ymmärtämiseen, mitä kaikkea he osaavat ja mikä on oleellista tiettyyn työhön. Tunnistamatonta osaamista voi olla piilossa harrastuksissa, luetussa ja elämänkokemuksessa.
Rekrytoijan välineet osaamisen löytämiseen ovat kysymykset, aktiivinen kuuntelu ja keskustelu. Hyvien kysymyksien tekemiseen auttaa, kun on lukenut tuhansia hakemuksia, kuullut erilaisten ihmisten työn kuvauksia eri toimialoilla, erilaisissa yrityksissä ja erilaissa maailmantilanteissakin, nähnyt organisaatiokaavioita ja erilaisia tiimejä.
– Rekrytoinnin ammattilaisilla on haukansilmä. Rekrytoijan osaamisesta hyötyvät sekä asiakasyritykset että työnhakijat, jotka eivät välttämättä ole ajatelleet, että voisivat hyödyntää osaamistaan vaikkapa eri toimialalla, Vuorensalmi toteaa.
Teksti Leena Vänni
#OsaaminenNäkyviin -tapahtumaviikkojen tavoitteena on auttaa ihmisiä huomaamaan osaamistaan ja tekemään sitä näkyväksi. Lue lisää https://www.sitra.fi/hankkeet/osaaminen-nakyviin/
