Rekrytointipaneeli kiinnosti

HPL järjesti rekrytointipaneelin tiistaina 24. marraskuuta Uudista ja Uudistu -messuilla. Sali oli täynnä rekrytoinnin nykytilasta ja tulevaisuudesta kiinnostuneita.

– Meil­lä HPL:ssa on ol­lut rek­ry­toin­nin tee­ma­vuo­si. Olem­me teh­neet Hy­vän rek­ry­toin­nin muis­ti­lis­tan, jota voi käyt­tää apu­vä­li­nee­nä rek­ry­toin­nis­sa. Syk­syl­lä teim­me myös rek­ry­toin­ti­tut­ki­muk­sen, jos­sa ky­syim­me yli 1000 työs­sä­kä­vi­jäl­tä työn­haus­ta, HPL:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Merru Tuliara sa­noi.

Sään­nöl­li­nen työn­ha­ku on ar­kea mo­nel­le suo­ma­lai­sel­le. Rek­ry­toin­ti­tut­ki­muk­sen mu­kaan vii­mei­sen vuo­den ai­ka­na lä­hes puo­let eli 49 % oli ha­ke­nut töi­tä. Kuu­kausit­tain avoi­mia työ­paik­ko­ja seu­raa 63 % työi­käi­sis­tä.

Miksi rekrytointi on tärkeää?

On­nis­tues­saan rek­ry­toin­ti on or­ga­ni­saa­tiol­le suu­ri mah­dol­li­suus ja si­joi­tus tu­le­vaan.

– 75 % ker­too työn­ha­ku­ko­ke­muk­ses­ta eteen­päin, Tu­lia­ra sa­noi.

Vaik­ka jul­ki­suu­des­sa pal­jon pu­hu­te­taan sii­tä, mi­ten rek­ry­toin­ti on muut­tu­nut, rek­ry­toin­ti­tut­ki­muk­sen mu­kaan rek­ry­toin­nis­sa on käy­tös­sä vie­lä aika pe­rin­tei­set ta­vat. 90 %:lla on ko­ke­mus­ta haas­tat­te­lus­ta ja va­paa­muo­toi­ses­ta työ­ha­ke­muk­ses­ta. 38 % ko­kee työ­haas­tat­te­lun on­nis­tu­neen, jos haas­tat­te­lu on ren­to ja sii­tä jää hyvä mie­li.

– Työn­ha­ki­joi­den mie­les­tä pa­ras tapa tuo­da esil­le omaa osaa­mis­taan on hen­ki­lö­koh­tai­nen haas­tat­te­lu, Tu­lia­ra sa­noi.

Mikä rekrytoinnissa on viimeisten vuosien aikana muuttunut eniten?

Pa­nee­lis­sa kes­kus­te­le­mas­sa oli­vat toi­mi­tus­joh­ta­ja Tuomas Mikkonen (Ba­ro­na Hen­ki­lös­tö­pal­ve­lut Oy), yrit­tä­jä Susanna Rantanen (Hee­bo, Emplo­yee Ex­pe­rience Agency Emi­ne), ka­te­go­ria­pääl­lik­kö Marika Tauriainen (SOK) ja toi­mi­tus­joh­ta­ja Pirjo Varjus-Pitkälä (MPS Ca­reer). Pa­nee­lin mo­de­raat­to­ri­na toi­mi Peter Nyman.

– 8-9 vuot­ta sit­ten ei voi­tu aja­tel­la että op­pi­va te­ko­ä­ly aut­tai­si rek­ry­toin­nis­sa, Mik­ko­nen sa­noi.

Ran­ta­nen nos­ti isom­mak­si muu­tok­sek­si di­gi­ta­li­saa­tion ja ison da­tan käyt­tä­mi­sen.

So­si­aa­li­sen me­dian ka­na­vat ja ryh­mät ovat tul­leet tär­keik­si työn­haus­sa.

– Kon­sul­tis­ta on tul­lut työn­ha­ku­ka­na­vien ja esi­mer­kik­si Lin­ke­dIn-ryh­mien asian­tun­ti­ja, Pit­kä­lä-Var­jus sa­noi.

Tau­riai­nen oli tyy­ty­väi­nen, että yri­tyk­sen ei tar­vit­se tie­tää kaik­kia ja kaik­kea työn­ha­ku­ka­na­vis­ta.

– Am­mat­ti­lai­sen puo­leen kan­nat­taa kään­tyä työn­ha­ku­ka­na­vien va­lin­nas­sa, Tau­riai­nen sa­noi.

– Hy­vin ly­hyes­sä ajas­sa so­si­aa­li­ses­sa me­dias­sa on ta­pah­tu­nut mur­ros sii­nä, mi­ten sen ka­na­via hyö­dyn­ne­tään ja ver­kos­toi­du­taan, Ran­ta­nen sa­noi.

– So­si­aa­li­ses­sa me­dias­sa työ­nan­ta­jai­ma­goa ja brän­diä ra­ken­ne­taan ak­tii­vi­sel­la dia­lo­gil­la, Mik­ko­nen sa­noi.

Var­jus-Pit­kä­lä muis­tut­ti, että työ­an­ta­ja­mie­li­ku­van pi­tää olla tot­ta ja lä­pi­nä­ky­vä.

Mi­ten sit­ten ra­ken­taa roh­keas­ti työ­nan­ta­ja­mie­li­ku­vaa? Mik­ko­nen an­toi esi­mer­kin:

– Ker­rot­ko www-si­vuil­la, että olet avoin vai avaat­ko siel­lä cha­tin, jos­sa nä­ky­vät kaik­ki ky­sy­myk­set ja vas­tauk­set?

Onko työpaikkailmoitus yhtä vanhanaikainen kuin atk?

– Työ­paik­kail­moi­tuk­sia tar­vi­taan siel­lä mis­sä koh­de­ryh­mä on ja sii­nä muo­dos­sa mis­sä koh­de­ryh­mä sen par­hai­ten ta­voit­taa. Se voi olla vaik­ka vir­tu­aa­li­sen rea­li­tyn, teks­tin tai blo­gin muo­dos­sa. Työ­paik­kail­moi­tuk­ses­sa ih­mi­sen pi­tää pu­hua ih­mi­sel­le, ei yri­tyk­sen ih­mi­sel­le, Ran­ta­nen sa­noi.

– Mis­tä löy­tää juu­ri oi­ke­aa työ­voi­maa? Kyse on mark­ki­noin­nis­ta ja koh­den­ta­mi­ses­ta, Tau­riai­nen sa­noi.

– Rek­ry­toin­ti­pro­ses­sia pi­tää myös no­peut­taa, Tau­riai­nen sa­noi.

– Ja te­hos­taa, Var­jus-Pit­kä­lä sa­noi.

Pitääkö myös työnhakijan muuttua?

– Kai­kil­ta työn­te­ki­jöil­tä vaa­di­taan vuo­ro­vai­ku­tus­ta. Enää ei teh­dä töi­tä yk­sin, Var­jus-Pit­kä­lä sa­noi.

En­nen työ­nan­ta­ja ky­syi työn­ha­ki­jal­ta, että mitä sinä voit meil­le an­taa. Nyt hy­vät ha­ki­jat ky­sy­vät yri­tyk­sel­tä, mitä yri­tys voi an­taa heil­le.

– So­vel­tu­vuusar­vioin­nis­sa tes­ta­taan so­vel­tuu­ko teh­tä­vä ja hen­ki­lö, Var­jus-Pit­kä­lä sa­noi.

– Ja so­vel­tuu­ko hen­ki­lö yri­tys­kult­tuu­riin? Ran­ta­nen li­sä­si.

Sisäinen työnkierto vai rekrytointi ulkoa?

– Vaih­tu­vuus on kal­lis­ta. Kiin­ni­te­tään­kö tar­peek­si huo­mio­ta si­säi­seen työn­kier­toon vai läh­de­tään­kö lii­an usein rek­ry­toi­maan ul­koa? Tau­riai­nen ky­syi.

– Or­ga­ni­saa­tiois­sa on ole­mas­sa pal­jon pii­lo­po­ten­ti­aa­lia. Työn­te­ki­jät tar­vit­se­vat esi­mies­ten apua sii­nä, että hei­dän osaa­mi­nen huo­ma­taan, Ran­ta­nen sa­noi.

– Big data pi­tää ot­taa käyt­töön myös yri­tyk­sen si­säl­lä, Mik­ko­nen sa­noi.

Pit­kä­lä-Var­jus ver­ta­si hy­vää rek­ry­toin­tia sii­hen, että ih­mi­nen voi ko­keil­la it­sel­leen nu­me­roa lii­an isoa tak­kia.

Miten testata työnhakijoiden taitoja?

– Rek­ry­toin­nis­sa pi­tää muis­taa että kaik­ki mitä ta­pah­tuu en­nen palk­kaa­mis­ta on to­den­nä­köi­syyk­sien en­na­koin­tia ja ris­kien mi­ni­moin­tia. Työ­suh­teen on­nis­tu­mi­seen vai­kut­taa niin mon­ta asi­aa: pe­reh­dy­tys, oh­jaus ym. Kun rek­ry­toin­tia mie­ti­tään, pi­täi­si pro­fi­loi­da teh­tä­vä, ei osaa­mis­ta, Ran­ta­nen sa­noi.

Ran­ta­nen muis­tut­ti, että työ­ha­ke­muk­ses­sa pi­täi­si ku­vail­la pa­rem­min mitä on ai­em­mis­sa teh­tä­vis­sä op­pi­nut ja saa­nut ai­kaan. Näin ha­ki­jan in­no­va­tii­vi­suus saa­daan sel­vil­le.

Mik­ko­sen mie­les­tä työ­elä­mäs­sä tar­vi­taan mo­nio­saa­mis­ta ja mu­kau­tu­mis­ky­kyä.

– Rek­ry­toin­nis­sa kyse on sii­tä, että ih­mi­set ha­lua­vat tul­la jo­hon­kin työyh­tei­söön, Pit­kä­lä-Var­jus to­te­si.

Var­jus-Pit­kä­lä muis­tut­ti, että vii­sas työyh­tei­sö ha­kee kaik­ki ideat ja fii­lik­set uusil­ta ih­mi­sil­tä pe­reh­dy­tyk­sen ai­ka­na.

Missä on vielä kehitettävää?

– Pi­täi­si osa­ta ar­vioi­da teh­tä­vä ja kas­vusuun­nat. Et­tei hae­ta mat­tia ma­tin ti­lal­le, Var­jus-Pit­kä­lä sa­noi.

– Yri­tys­ten pi­tää miet­tiä, käyt­tää­kö vuo­kra­työ­voi­maa, os­taa­ko pal­ve­lut yh­teis­työ­kump­pa­neil­ta ja vas­ta vii­mei­se­nä miet­tiä vaih­toeh­to­na omaa rek­ry­toin­tia, Tau­riai­nen sa­noi.

– Rek­ry­toin­nis­sa työ­tä voi ul­kois­taa, mut­ta pää­tös­tä ei voi, Var­jus-Pit­kä­lä to­te­si.