Uutiset

Uudet kasvupalvelupilotit ovat entistä suurempia kokonaisuuksia

Syksyn aikana on järjestetty ahkeraan markkinavuoropuhelutilaisuuksia eri maakunnissa. Tilaisuudet ovat koskeneet uusia kasvupalvelupilotteja, jotka ovat entistä isompia kokonaisuuksia. Tavoitteena on, että pilotit käynnistyisivät alkuvuodesta 2019, kunhan tarvittavat lakimuutokset saadaan hyväksyttyä eduskunnassa. Kun maakunnat suunnittelevat ja käynnistävät omia palveluitaan, voivat ne hyödyntää kasvupalvelu- ja sote-piloteista saatuja kokemuksia.

Pirkanmaalla uusi pilotti kohdistuu heikossa työmarkkina-asemassa oleviin työnhakija-asiakkaisiin, joita pilotin piirissä on arviolta 5000–7000.

”Aiempiin pilotteihin verrattuna tulevassa pilotissa eriytetään ja opetellaan soveltuvin osin järjestäjä-tuottaja -rooleja, jossa julkinen toimija toimii järjestäjänä ja yksityinen tuottajana. Lisäksi siirrytään yksittäisistä projekteista isompaan ohjelmalliseen kokonaisuuteen. Perinteisesti pilotit on nähty TE-hallinnon hankintaan ja palveluihin liittyvinä pilotteina, mutta uusi pilotti on suuremmassa määrin myös palvelutuotannon kehittämisohjelma”, selittää projektipäällikkö Irene Impiö Pirkanmaan liitosta.

Ajatus on siirtyä palvelukeskeisestä asiakaslähtöiseen malliin.

”Iso kohdejoukko edellyttää investointeja, mutta mahdollistaa myös skaalaedut. Ensimmäinen tehtävä on profiloida asiakkaat. Osa pystytään tunnistamaan ja ohjaamaan suoraan sopivien palveluiden pariin, mutta osan kanssa on tehtävä monialainen palvelutarvearviointi, jonka jälkeen asiakkaat ohjataan oikean palvelun piiriin”, Impiö kertoo.

Pirkanmaalla on toiveena saada mukaan palveluntuottajiksi yrityksiä, joilla on halu oppia uutta, kyvykkyyttä tarkastella erilaisia näkökulmia ja halu toimia laajassa verkostossa. Lisäksi tuottajan on kyettävä hakemaan kokonaisuuden kannalta parhaita ratkaisuja sekä halu rakentaa yhdessä tulevien kasvupalvelujen kokonaismallia. Tavoitteena on kehittää malleja, joilla olisi mahdollisimman hyvä tuloksellisuuteen ohjaava ja kannustava vaikutus. Lisäksi pitkän tähtäimen tavoitteena on palvelujen kustannustehokkuus.

Palveluntuottajien palkkiot koostuvat kolmesta elementistä

Uudessa pilotissa palveluntuottajan rooli, vastuu ja tehtävät muuttuvat.

”Tarkoitus on tarjota kokonaisvaltaista palvelua ja palveluntuottajille tulee myös vastuu palvelukartan hallinnasta. Asiakas ei palaa enää TE-toimistoon, kun hänet on sieltä ohjattu palveluntuottajalle”, Riikka Joutsensaari Pirkanmaan ELY-keskuksesta sanoo.

Pilotissa käytetään neuvottelumenettelyä, jossa käydään luottamuksellista vuorovaikutusta potentiaalisten palveluntuottajien kanssa.

”Kaikki voivat hakea HILMAn kautta neuvottelukumppaniksi ja hakemusten perusteella valitaan tarpeellinen määrä neuvottelukumppaneita, joiden kanssa käydään tarvittavat neuvottelukierrokset. Ostaja laatii ja kokoaa kysymykset, joihin osallistujien toivotaan vastaavan. Neuvottelukierrosten perusteella laaditaan lopullinen tarjouspyyntö ja sopimusehdot”, Joutsensaari selittää.

Palkkiomalli tullaan rakentamaan kolmen eri elementin yhdistelmänä: kapitaatiokorvaus, tuloksellisuuteen liittyvät palkkiot ja sanktioelementit.

”Kapitaatiokorvaus on asiakaskohtainen tai asiakasmäärään liittyvä korvaus, jolla katetaan niin sanotut yleishallinnon kustannukset, kuten esimerkiksi raportointi ja laskutus. Kapitaatiokorvaus voi vaihdella myös esimerkiksi kohderyhmän mukaan”, Joutsensaari painottaa.

Tulospalkkiot perustuvat palveluntuottajan palkitsemiseen asiakkaan työllistymisestä tai muusta asiakkaan ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisesta ja merkittävästä ratkaisusta, joka vie asiakasta kohti työmarkkinoita.

”Uutena mukana on myös sanktiot, jotka vähentävät palveluntuottajille maksettavia korvauksia ja palkkioita. Sanktioon voi johtaa esimerkiksi sovittujen tulostavoitteiden alittaminen, palvelun huono laatu tai minimipalvelun toteuttamatta jättäminen”, Joutsensaari kertoo.