Suomen palattava vastuulliselle talouslinjalle – budjettiriihessä pitää tehdä nopeita päätöksiä työllisyyden kasvattamiseksi

Talous on kääntynyt nousuun ja sen myötä Suomen on aika palata noudattamaan kehysraameja. Alkavassa budjettiriihessä valtion tuloja pitää siis lisätä ja menoja vähentää. Yhtenä keinona tarvitaan tehokkaita työllisyystoimia, jotka jäivät kevään kehysriihessä tekemättä.

Valtion tuloista ja menoista syyskuun alkupuolella neuvotteleva budjettiriihi määrittelee pitkälti Sanna Marinin hallituksen loppuvaalikauden talouspolitiikan. Hallitus lupasi kehysriihessä tehdä työllisyyteen liittyviä päätöksiä 110 miljoonan euron edestä. Nämä päätökset pitää tehdä nyt, eikä vasta vaalikauden lopussa. HPL peräänkuuluttaa toimia, joilla luodaan yksityisille yrityksille edellytyksiä tarjota uusia työpaikkoja sekä työpaikkoihin osaavaa työvoimaa.

KESKEISET BUDJETTIRIIHITAVOITTEEMME

  • Työn tekemiseen liittyviä kannustinloukkuja pitää purkaa
  • Kansainväliset osaajat on otettava valtiksi
  • Työelämän ja yritysten tarpeita palvelevaa koulutusta on kehitettävä
  • Kilpailullisesti tuotettuja työllisyyspalveluita on lisättävä työllisyyden ja kasvun tueksi
  • Työnhakijoiden työnhakutiedot on avattava työnantajille
  • Vireillä olevien työlainsäädäntöhankkeiden työllisyysvaikutusten oltava myönteisiä

 

Työn tekemiseen liittyviä kannustinloukkuja pitää purkaa

Liian monen työikäisen jääminen työelämän ulkopuolelle uhkaa hyvinvointiyhteiskuntaa, sillä sen ylläpitäminen vaatii työstä saatavia verotuloja. Hyvä työllisyys auttaa hillitsemään sosiaaliturvamenojen kasvua. Työn tekemisen tulee olla aina kannattavaa. Erilaiset kannustinloukut heikentävät työllisyysasteen nousua. Nykyjärjestelmä ei kannusta työn vastaanottamiseen.

Työllisyyden edistäminen edellyttää laajaa asenneilmapiirin muutosta sekä johdonmukaista ja rohkeaa työllisyyspolitiikkaa. Näitä molempia peräänkuulutamme budjettiriihen päätöksissä. Vanhoja rakenteita pitää uskaltaa muuttaa esimerkiksi työttömyysturvaa porrastamalla ja uudistamalla asumis- ja toimeentulotukia siten, että ne kannustavat paremmin työn vastaanottamista.

Kansainväliset osaajat on otettava valtiksi

Huoltosuhteemme yskii ja osaajista on pulaa. Siksi Suomeen töihin tulemisen on oltava helppoa. Kansainvälisiä osaajia on houkuteltava aktiivisesti markkinoimalla sekä tarjoamalla suotuisat olosuhteet tulla Suomeen. Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta on luovuttava, lupaprosesseja nopeutettava ja kansainvälisten osaajien kohtaamaa byrokratiaa on johdonmukaisesti karsittava. Tunnistautuminen lähetystöissä on saatava sujuvaksi ja nopeaksi.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden osaamispääoman hyödyntämiseen sekä työmahdollisuuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Samaan aikaan on huolehdittava kansainvälisten osaajien relokaatiopalveluista, riittävästä asuntotarjonnasta, kielikoulutuksesta ja palveluista, kuten englanninkielisestä varhaiskasvatuksesta ja kouluista sekä työntekijän puolison työmahdollisuuksista. Henkilöstöpalveluyritysten osaamista ja ammattitaitoa tulisi hyödyntää kansainvälisten osaajien työllistämisessä

Työelämän ja yritysten tarpeita palvelevaa koulutusta on kehitettävä

Kilpailukyvyn parantamiseksi työelämää vaivaava kohtaanto-ongelma ja työllisten osaamisvaje on ratkaistava, ettei talouskasvu pysähdy työvoimapulaan. Työelämän nopeat muutostilanteet on ennakoitava nykyistä paremmin. Nyt tehtävien päätösten pitää tukea suhdanne- ja muutosherkkien alojen työntekijöiden kouluttautumista sekä heidän siirtymistään uusiin tehtäviin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Työstä työhön siirtymistä on tuettava monin eri tavoin.

Työelämän ja yritysten tarpeita palvelevat täsmä-, rekry- ja muutoskoulutuksia on lisättävä ja kehitettävä yhteistyössä yritysten kanssa. Koulutusten rahoitus on sidottava nykyistä paremmin tulokseen eli siihen, miten osallistujat työllistyvät koulutuksen jälkeen. Yksityiset palveluntuottajat tuovat koulutuksiin yrityslähtöisyyttä ja parantavat työllistymismahdollisuuksia.

Oppisopimuskoulutusta tulisi lisätä. Koulutusta tulisi kehittää siten, että yrityksille tarjottaisiin enemmän tukea oppisopimusoppilaan kouluttamiseen, jotta niiden olisi helpompi ottaa oppisopimusoppilaita vastaan. Lisäksi koulutukseen liittyvä hallinnollinen taakka tulisi minimoida.

Kilpailullisesti tuotettuja työllisyyspalveluita on lisättävä työllisyyden ja kasvun tueksi

Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on merkittävin kasvun jarru. Budjettiriihen päätösten pitää johtaa siihen, että työ ja tekijät saadaan kohtaamaan tarpeeksi nopeasti. Työllisyyspalvelujen painopisteen on oltava työttömyysjaksojen lyhentämisessä, sillä pitkittyvä työttömyys tulee kalliiksi yhteiskunnalle ja siihen ei enää ole varaa.

Työvoimapalveluiden kokonaisuudistuksessa työvoimapalveluiden järjestämisvastuuta ollaan siirtämässä kunnille. Järjestämisvastuuta ei tulisi pirstaloida liian pienille kunnille. Se tulisi antaa vain sellaisille alueille, joilla on riittävä väestöpohja, jotta palveluiden järjestäminen on järkevää ja kustannustehokasta.

Tehokkaampi työllistäminen edellyttää räätälöidympää ja henkilökohtaisempaa palvelua sekä työnhakijoille että yrityksille. Työllisyyspalveluiden riittävä rahoitus on turvattava. Työllisyyspalveluiden laadullisia ongelmia ei ratkaista kuitenkaan yksinomaan vain paisuttamalla nykyistä TE-hallintoa tai kuntien työllisyyspalveluita. Yksityiset palveluntuottajat tuottavat palveluita kustannustehokkaasti ja niillä on asiantuntemusta eri alojen työntekijöiden työllistämisessä. Ne ovat ketteriä toimijoita, joilla on valmiit kontaktit työpaikkoja tarjoaviin yrityksiin.

Työnhakijoiden työnhakutiedot on avattava työnantajille

Avoimia työpaikkoja on auki todella paljon. Työnhakijat ja työpaikat eivät kuitenkaan kohtaa. Yksi syy tähän on se, että työnhakijoiden tiedot eivät ole työnantajien saatavilla. TE-toimistoilla ei useinkaan ole aikaa ja resursseja etsiä työnantajille työnhakijoita omista rekistereistään. Kun työllisyyspalveluiden sähköistä asiointia kehitetään, pitäisi samaan aikaan kehittää portaalia, jossa työnantajat pääsisivät halutessaan selailemaan työnhakijoiden tietoja. Tämä voitaisiin hyvin tehdä tietosuojasäännökset huomioiden työntekijöiden suostumuksella tai anonyymisti.

Vireillä olevien työlainsäädäntöhankkeiden työllisyysvaikutusten oltava myönteisiä

Kaikkien vireillä olevien työlainsäädäntöhankkeiden vaikutus työllisyyteen on arvioitava. Sellaiset hankkeet on kuopattava, joiden työllisyysvaikutus on negatiivinen.