Vastatuulesta huolimatta kasvupalvelulain tavoitteet yhä saavutettavissa

Tilanne maakuntauudistuksen kasvupalveluiden osalta näytti hyvältä vielä viime keväänä. Toimivalta tuntuva järjestäjä-tuottajamalli oli rakennettu, ja hetken vaikutti jo siltä, että työllisyyspalveluihin saadaan uusia ratkaisuja. Maakunnan tehtävänä oli toimia järjestäjänä, joka ostaa työllisyyspalvelut yksityisiltä tai kolmannen sektorin tuottajilta tai kunnilta.

Miksi sitten on tärkeää, että yksityiset palveluntuottajat ovat nykyistä vahvemmin tuottamassa työllisyyspalveluita? Yksityiset yritykset tuovat lisäarvoa julkiseen työnvälitykseen ammattialakohtaisella erityisosaamisella ja jo olemassa olevilla työnantajayhteyksillä. Ne ovat myös julkiseen toimijaan verrattuna nopeampia ja ketterämpiä muuttamaan toimintatapaansa ja palveluvalikoimaansa alati muuttuvan työelämän tarpeisiin sopiviksi. Lisäksi heillä on käytössään nykyaikaiset, digitaaliset työn ja työntekijän kohtaamista edistävät työkalut.

Kuinkas sitten kävikään

Hallitus antoi kuitenkin uuden kasvupalvelulakiehdotuksen lokakuun alussa. Ehdotuksessa on otettu huomioon edellisen lausuntokierroksen kommenttien lisäksi myös perustuslakivaliokunnan kesällä antama lausunto maakuntien perustamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistamisesta. Perustuslakivaliokunnan lausunnosta johtuen uusimmassa kasvupalvelulakiehdotuksessa maakunnille ollaan antamassa harkintavaltaa tuottaa itse kasvupalveluja järjestämisvastuun lisäksi.

Uusi kasvupalvelulakiluonnos mahdollistaa sen, että työllisyyspalvelut hoidetaan maakunnissa niin kuin ennenkin. Tämä puolestaan saattaa johtaa siihen, että tilanne ei juurikaan muutu nykyisestä. Toki edistykselliset maakunnat ymmärtävät markkinaehtoisten työllisyyspalvelujen hyödyt ja tulevat etsimään uusia ratkaisuja työllisyyden hoitoon nimenomaan palveluita kilpailuttamalla.

Työllisyyspalveluiden onnistuminen vaatii yhteistyötä ja vapauksia

Maakuntia tulee kannustaa toimimaan järjestäjä-tuottajamallin mukaisesti, vaikka laki ei sitä edellytä. Tämä on ainoa keino saavuttaa uudistuksen alkuperäiset tavoitteet työnhakijoiden tehokkaammasta työllistymisestä, kustannustehokkaista henkilökohtaisista palveluista ja Suomen elinvoiman vahvistamisesta.

Yksityinen työnvälitys voi auttaa saavuttamaan kasvupalvelu-uudistuksen tavoitteet, jos toteuttamistapaa ei kahlita liiaksi. Pirkanmaan TE-toimiston työnvälitys- ja yrityspalvelulinjan palvelujohtaja, Irene Impiö, kertoi mainion sillanrakennukseen pohjautuvan vertauksen siitä, miten yhteistyö julkisen ja yksityisen työnvälityksen välillä tulee eroamaan maakuntauudistuksen jälkeen. Nykyään työllisyyspalvelut kilpailutetaan mallilla, jossa on määritelty, millainen silta on rakennettava, ketkä sen rakentavat, mistä materiaalista se on tehty ja niin edelleen. Kasvupalveluiden myötä pitäisi yksityisiltä palveluntuottajilta sillan rakentamisen sijaan tilata veden ylitys, jolloin lopputuloksena saattaa olla aivan joku muu kuin perinteinen silta. Palveluinnovaatiot ja kustannussäästöt syntyvät vain, kun markkinat saavat vapaat kädet toteuttaa palveluita.

Tavoitteisiin päästään, kun kilpailullisuuden hyödyt saadaan riittävän suuriksi. Tämä puolestaan edellyttää sitä, että hankinnat kohdennetaan palveluprosessien ja -mallien suunnittelun lisäksi laajempiin palvelukokonaisuuksiin. HPL on toistuvasti tuonut esiin, että Suomen kokoisessa maassa, joka vastaa yhden isomman eurooppalaisen kaupungin väkilukua, 18 maakuntaa on riski markkinoiden pirstaloitumiselle. Siksi maakuntien tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä ja kilpailuttaa kokonaisuuksia yli maakuntarajojen, osa palveluista jopa valtakunnallisesti.

Hyvät käytänteet kiertoon

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on tärkeä rooli maakuntauudistuksen jälkeen, sillä sen täytyy sekä kannustaa maakuntia yhteistyöhön että jakaa niille tietoa niistä esimerkeistä, joissa on onnistuttu saavuttamaan kasvupalvelu-uudistuksen tavoitteet. Jo nyt on olemassa konkreettisia onnistumisia pilottihankkeissa, joiden perusteella on oikeutettua sanoa, että yksityinen palveluntuottaja on tehokas työnvälittäjä.

Kasvupalvelu-uudistus on tänä syksynä kokenut monia takaiskuja ja kompromissiratkaisuja. Muuttuneista lähtökohdista huolimatta uskon ja toivon, että tulevaisuuden maakuntapäättäjät tekevät viisaita ratkaisuja, jotta viiden vuoden päästä meillä on nykyistä paremmat työllisyyspalvelut, jotka hoituvat yksityisten palveluntarjoajien toimesta yhteistyössä julkisten toimijoiden kanssa.

Kirjoittanut Merru Tuliara

Merru Tuliara on Henkilöstöpalveluyritysten Liiton toimitusjohtaja.