HPL - Näköalapaikalla suomalaiseen työelämään
jo 30 vuotta.

1986

1.1.1986 Työnvälityslakiin lisättiin uusi 2a §, jossa säädettiin työvoimanvuokrauksesta. Sen mukaan toimintaa, jossa yritys tai yksityinen henkilö merkittävässä määrin vastiketta vastaan tarjoaa työnantajana työntekijöitään suorittamaan toisen teettämää, teettäjän elinkeinotoimintaan kuuluvaa työtä (työvoimanvuokraus) ei saa harjoittaa ilman työvoimaviranomaisen lupaa. Jos lupaa ei ollut, voitiin työnvälitysrikkomuksesta tuomita sakkoon.

1989

23.1.1989 Työvoimanvuokrausalan Työnantajayhdistys ry. perustetaan. Yhdistykseen voivat kuulua elinkeinoluvan saaneet alan yritykset, jotka vuokraavat työvoimaa eri yrityksille. Alan yritykset ovat työnantajina niille työntekijöille, jotka työskentelevät eri työpaikoilla yritysten välisen sopimuksen perusteella. Ne toimivat työmarkkinoiden pelisääntöjen mukaan ja maksavat mm. palkkojen ohella myös muut työnantajamaksut. Kysymys ei siis ole työnvälityksestä.

Työvoimanvuokrausalan Työnantajayhdistyksen perustajajäsenet: Arja Kuntsi-Sinkkonen (Henkilöstöpalvelu Optio Oy), Vesa Lukkariniemi, Reijo Tuomola, Leo Laine, Keijo Herd, Dave Liebkind ja Pertti Kuismanen.

Liiton asiamiehenä toimi oik.lis. Ilkka Pohjanoksa. Jäsenneuvontaa antoivat Erityisalojen työnantajaliiton asiamiehet.

Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Reijo Tuomola ja varapuheenjohtajaksi Arja Kuntsi-Sinkkonen.

Jo ensimmäisessä, loppuvuonna pidetyssä liiton hallituksen kokouksessa pidettiin tärkeänä alan imagon parantamista ja keskusteltiin yhdistyksen keskeisistä strategisista tavoitteista.

1990

Ensimmäisenä kokonaisena toimintavuotenaan yhdistyksen strategia ja logo hyväksyttiin hallituksessa. Lisäksi yhdistyksen hallitus teki ensimmäiset työvoimanvuokrausalan pelisäännöt.  Helsingin puhelinluettelon keltaisille sivuille päätettiin laittaa ilmoitus, josta löytyi yhdistyksen jäsenyritykset logoineen. Alalle laadittiin myös yhteinen työsopimusmalli.

1991

Työvoiman vuokrausasetusta, jolla täydennettiin työnvälityslakia, muutettiin alkuvuodesta. Asetukseen lisättiin mm. kielto, ettei vuokrausliike saa asettaa palveluksessaan olevaa työntekijää toisen vuokrausliikkeen käyttöön. Yhdistys selvitti ministeriön kanssa ns. ketjuvuokrauksen kiellon laajuutta.

Yhdistys hyväksyi muusikoita ja tiskijukkia koskevat työehtosopimusratkaisut.

Hallituksen puheenjohtajana toimi Keijo Herd (Firaabeli Oy) ja varapuheenohtajana Alan Lindholm (Suomen palveluapu Oy).

1992

Vuoden aikana järjestettiin kaksi yhdistyksen kokousta, joissa muutettiin yhdistyksen sääntöjä. Muutos merkitsi sitä, että äänimäärä yhdistyksen kokouksissa määräytyi maksettujen jäsenmaksujen eikä palveluksessa olleiden työntekijämäärien perusteella.

Yhdistys järjesti jäsenyritysten johdolle suunnatun suunnitteluseminaarin laivalla. Seminaarissa käsiteltiin mm. alan kehitysnäkymiä, elinkeinolainsäädännön muutoksia, arvonlisäverotusta ja Euroopan integraatiota.

Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana jatkoi Keijo Herd (Firaabeli Oy) ja varapuheenjohtajana  Alan Lindholm (Suomen palveluapu Oy).

1993

Yhdistyksen  sääntöjä muutettiin siten, että jäsenenä voivat olla myös yksityiset työnvälitys- ja headhunting -yritykset.

Työnvälityslaki ja sen nojalla annettu asetus kumottiin.

Yhdistyksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana jatkoivat jo kolmatta vuotta peräkkäin Keijo Herd (Firaabeli Oy) ja Alan Lindholm (Suomen palveluapu Oy).

1994

Yhdistys muutti nimensä Työvoimanvuokrausalan työnantajayhdistyksestä Työvoimapalvelualan työnantajayhdistykseksi.

Hallitus päivitti alan pelisääntöjä ja päätti ottaa mukaan myös CIETTin (nyk. World Employment Confederation WEC) 19 kansainvälistä pelisääntöä.

Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Alan Lindholm ja varapuheenjohtajana Visa Lukkariniemi.

1994

Yksityinen työnvälitys tuli mahdolliseksi, kun Suomessa yksityisiä työnvälitystoimistoja koskevat rajoitukset poistettiin vuonna 1994 työvoimapalvelulainsäädännön uudistamisen yhteydessä. Elinkeinolupamenettelystä luovuttiin ja se korvattiin työvoimaviranomaiselle tehtävällä ilmoituksella. Ainoana rajoituksena työvoimapalvelulaissa säilytettiin työnvälityksen maksukielto.

1995

Päätettiin, että yhdistykseen rooliin kuuluvat myös brändi, pelisääntö- ym. alan edunvalvonta-asiat.

Yhdisy lähetti työministeriölle kirjeen koskien työnhakijoiden ohjaamista vuokratyöhön ja yksityisten työvoimanvuokrausyritysten palvelemisesta.

Päätettiin aloittaa neuvottelut työministeriön kanssa siitä, ettei asiakasyritystä tarvitsisi ilmoittaa työvoimatoimistolle.

Alalle hyväksyttiin uusi yleinen työsopimusmalli sekä ravintolamuusikoiden työsopimusmalli.

Yhdistyksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana olivat toista vuotta peräkkäin Alan Lindholm ja  Visa Lukkariniemi.

Yhdistykseen kuului loppuvuodesta 52 jäsenyrityksiä ja niiden palveluksessa oli 10 000 työntekijää. Jäsenet koostuivat ohjelmatoimistoista sekä toimistoalan sekä ravintola-alan, raskaan alan, opetus- ja terveydenhuoltoalan työvoimaa vuokraavista ja välittävistä yrityksistä.

1996

Yhdistyksen hallitus päätti tehdä imagokampanjan alan tunnettavuuden lisäämiseksi sekä alan imagon muuttamiseksi.

Hallituksen puheenjohtajana toimi Leena Martiskainen (Eila Kaisla) ja varapuheenjohtajana Matti Järveläinen (Finolar Oy).

1997

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleiskokous hyväksyi yksityisiä työnvälitystoimistoja koskevan yleissopimuksen nro 181 sekä siihen liittyvän suosituksen nro 188. Yleissopimuksen tavoitteena oli sallia yksityisten työnvälitystoimistojen toiminta sekä samalla suojella niiden palveluja käyttäviä työntekijöitä.

1997

8Yhdistyksen vastustuksesta huolimatta valtio aloitti työvoimanvuokrauksen TE-toimistoissa.

Isot kansainväliset henkilöstöpalveluyritykset Manpower ja Adecco tulivat Suomeen ja liittyivät yhdistyksen jäseniksi.

Yhdistys kantelu kilpailuvirastolle TT:n ja SAK:n yleissopimukseen sisältyvien vuokratyövoiman käytön rajoitusten osalta.

1998

Yhdistys seurasi ILO:n työnvälityskonventioiden ratifiointia ja niistä seuraavia lakimuutoksia.

Yhdistys kävi “tunnustelevia” TES-neuvotteluja ERTOn kanssa hallinnossa työskentelevien työehtosopimuksesta ja vuokrattavien konttorityöntekijöiden työehtosopimusneuvottelujen aloittamiseksi.

1999

Suomi ratifioi ILO:n yleissopimuksen nro 181 ja siihen liittyvän suosituksen nro 188. Yleissopimuksen tarkoituksena oli sallia yksityisten työnvälitystoimistojen toiminta ja samalla suojella niiden palveluja käyttäviä työntekijöitä. Lisäksi pyrittiin muodostamaan julkisen työnvälityksen ja yksityisten työnvälitystoimistojen välille toimiva yhteistyö. Sopimus edellytti lisäksi viranomaisilta tiedon kokoamista yksityisten työnvälitystoimistojen toiminnasta. Lisäksi lisättiin yksityisen työnvälitystoiminnan valvontaa siten, että yksityisiä työvoimapalveluja tarjoajat velvoitettiin ilmoittamaan kirjallisesti toiminnastaan työsuojeluviranomaiselle.

EU:n määräaikaista työtä koskeva direktiivi hyväksyttiin. Direktiivi ei sisältänyt vuokratyöntekijöitä koskevia säännöksiä, sillä vuokratyöstä päätettiin tehdä samanlainen sopimus.

1999

Yhdistys käynnisti Hotelli- ja ravintolahenkilökunnan liitto HRHL:n kanssa työehtosopimusneuvottelut.

Lisäksi aloitettiin vuoropuhelu työministeriön kanssa mm. alan tilastotietojen keräämisestä, valtion työvoimanvuokrauksesta ja työvoimatoimistojen palveluista.

2000

Yhdistys neuvotteli ERTOn kanssa ensimmäistä kertaa alan työehtosopimuksista. Toinen sopimus koski vuokrattavaa konttori-, taloushallinto- ja atk-työtä asiakasyrityksissä tekevää vuokratyövoimaa. Toinen sopimus koski yritysten omissa hallintotehtävissä olevia. Myöhemmin samana vuonna sopimukset päätettiin yhdistää samaksi työehtosopimukseksi. Sopimus astui voimaan 15.6.2000.

2000

Alalle hyväksyttiin uudet pelisäännöt.

Yhdistys seurasi työsopimuslain kokonaisuudistusta ja antoi siihen liittyen lausuntoja.

Työvoimanvuokrausta koskevan EU-direktiivin valmistelua seurattiin.

2001

Yhdistys muutti nimekseen Työvoimapalvelualan työnantajayhdistys ry.

2001

Työministeriö päätti esitellä valtioneuvostolle asetuksen valtion työvoimanvuokrauksesta. Yhdistys vastusti asetusta ja esitti, että valtion työvoimanvuokraustoiminta olisi pitänyt yhtiöittää. Kilpailuvirasto antoi lausunnon, jossa todettiin, että valtion työvoimanvuokraustoiminta ei täytä elinkeinolainsäädännön määräyksiä ja sen ei tulisi kuulua valtion tehtäviin.

Neuvoteltiin työehtosopimuksesta Palvelualojen ammattiliitto PAM:n kanssa, mutta sopimusta ei kuitenkaan syntynyt.

Työvoimanvuokrausalan työehtosopimus uudistettiin tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukaisesti (uusi sopimus voimaan 1.2.2001).

Yhdistys piti ylimääräisen vuosikokouksen, jossa sääntömuuoksella pääätettiin yhdistyksen muuttamisen liitoksi ja liiton tehtäviin lisättiin elinkeinopoliittiset asiat.

2001

Uusi työsopimuslaki tuli voimaan 1.6.2001. Sen keskeisin muutos oli, että vuokratyössä tulee noudattaa käyttäjäyritysten työehtosopimuksia, ellei omaa vuokratyötä koskevaa työehtosopimusta ole (TSL 2:9 §).

2002

Yhdistys muutti nimekseen Henkilöstöpalveluyritysten Liitto ry. Samalla liiton asiamiehestä tuli toimitusjohtaja.

2002

Liitto kanteli oikeuskanslerille valtion työvoimanvuokraustoiminnasta. Liiton mielestä valtion työvoimanvuokraus ei täyttänyt kilpailulainsäädännön edellytyksiä kilpailuneutraliteetin osalta ja valtio käytti hyväkseen määräävää kilpailuasemaa. Oikeuskansleri piti perusteltuna lainsäädännön selkeyttämistä.

2003

Uusi työturvallisuuslaki tuli voimaan. Käyttäjäyritys oli velvollinen noudattamaan työturvallisuuslain määräyksiä suhteessa vuokratyöntekijään.

Elinkeinon aloittamiseen liittyvästä ilmoitusmenettelystä luovuttiin, mutta tilalle tuli velvollisuus pyynnöstä antaa työministeriölle tarpeellisia työnvälitys- ja vuokratyötietoja.

2003

Liiton hallitus hyväksyi alan toimintaperiaatteiden sisällön.

 

2004

Toimitusjohtaja Ilkka Pohjanoksa jäi eläkkeelle vuoden 2004 lopussa. Uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Merru Tuliara, joka aloitti tehtävässään 1.11.2004.

Liiton toimitusjohtaja Ilkka Pohjanoksa ja FT Katriina Pekka-Jortikka julkaisivat työvoimanvuokrausalaa koskevan kirjan ”Työvoimanvuokraus – Uusia mahdollisuuksia yrityksille ja työntekijöille. Kirjassa käsitellään työvoimanvuokrausta liiketaloudellisesta oikeudellisesta sekä työpsykologian näkökulmista.

Henkilöstöpalveluyritysten liikevaihto oli n. 515 miljoonaa euroa, josta työvoiman vuokrauksen osuuden arvioitiin olevan noin 440 miljoonaa euroa. Kasvua vuodesta 2003 vuoteen 2004 oli n. 24 prosenttia.  Henkilöstöpalvelualan yritykset työllistivät Suomessa v. 2004 kokoaikaisiksi henkilötyövuosiksi muutettuina yli 16 000 työntekijää. Tästä määrästä työvoiman vuokrauksen osuus arvioitiin olevan n. 14 000 henkilötyövuotta.

Liiton jäsenmäärä oli 31.12.2004 138 jäsenyritystä.

2005

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto ja Palvelutyönantajat yhdistyivät muodostaen nykyisen Elinkeinoelämän keskusliiton, jonka jäseneksi myös HPL tuli.

Liittokokous järjestettiin Ravintola Sipulissa Helsingissä, jonka jälkeen tilaisuutta jatkettiin seminaarin merkeissä Tallinnan laivalla.

2005 Henkilöstöpalvelualan yritykset työllistivät arviolta 19 000 työntekijää henkilötyövuosiksi muutettuna. Luku sisältää sekä vuokratut työntekijät että yritysten toimistoissa työskentelevät. Liikevaihto oli n. 650 miljoonaa euroa. Kasvua vuodesta 2004 oli n. 35 %.

2006

Yksityisten työvoimapalveluiden tarjoaja oli velvollinen tekemään ennakkoilmoituksen työsuojeluviranomaisille. Säännös perustui lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta.

 

2006

Työministeriön ja HPL:n yhteistyöprojekti ”Oiva Väylä” käynnistettiin. Projektin tarkoitus oli tiivistää julkisen ja yksityisen työnvälityksen yhteistyötä. Oiva Väylä -yhteistyötä jatkettiin usean vuoden ajan.

HPL:n hallitus nimesi eettisen valiokunnan, jonka tehtävänä oli ratkaista hallituksen toimeksiannosta jäsenyritysten toimintaa koskevat eettiset asiat.

Laadittiin ensimmäiset henkilöstöpalvelualan henkilöstövuokrausta koskevat yleiset sopimusehdot (HPL YSE 2006). Yleiset sopimusehdot selkeyttivät sopimusosapuolten vastuunjako ja alan pelisääntöjä.

HPL:n aloitteesta Työturvallisuuskeskuksen Palveluryhmässä tehtiin henkilöstövuokrausta koskeva työturvallisuusesite.

HPL:n liittokokousseminaari järjestettiin Turun Linnassa.

2006 Henkilöstöpalvelualan yritysten liikevaihto oli n. 750 miljoonaa euroa, kun vuotta aikaisemmin liikevaihto oli 650 miljoonaa euroa. Alalla toimi 300-400 vakiintunutta yritystä.

2007

Vuoden alusta lukien myös alle kuukauden pituiset työsuhteet kuuluivat työeläkelain piiriin. Uuteen työntekijän eläkelakiin koottiin työntekijäin eläkelaissa, lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaissa ja taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelaissa olevat työntekijän eläketurvaa ja sen muutoksenhakua koskevat säännökset. Esityksen tarkoituksena on yhtenäistää ja ajanmukaistaa yksityisten alojen palkansaajien työeläketurvaa koskevaa lainsäädäntöä.

1.1.2007 tilaajavastuulaki astui voimaan. Lain tavoitteena oli torjua harmaata taloutta, turvata tasavertaista kilpailua sekä varmistaa työnantajavelvoitteiden noudattaminen alihankintaa ja vuokratyövoimaa käytettäessä. Tilaajalle säädettiin velvollisuus selvittää sopimuskumppaninsa valmiuksia hoitaa lainmukaisia velvoitteita.

Osana ns. Ulteva II -työryhmän harmaan talouden torjuntapakettia säädettiin ulkomailta vuokratun työntekijän sekä rajoitetusti verovelvolliselle maksettavan työkorvauksen verottamisesta. Tämä mahdollisti mm. Baltiasta ja pohjoismaista tulleiden vuokratyöntekijöiden verotuksen ensimmäisestä työskentelypäivästä lukien.

2007

HPL oli mukana työministeriön vuokratyöryhmässä, jonka tehtävänä oli tarkastella vuokratyötä kokonaisuudessaan ottaen huomioon mm. vuokratyöntekijän aseman, vuokratyöyritysten toiminnan, käyttäjäyritysten tarpeet, työvoiman saatavuuden sekä työmarkkinoiden toimivuudelle asetetut haasteet.

HPL teki koululaisten kesäharjoittelu -sopimuksen ERTOn kanssa.

Yhteistoimintalakia muutettiin siten, että vuokratyövoiman käytön periaatteet piti käsitellä käyttäjäyrityksessä.

HPL:n liittokokousseminaari järjestettiin Helsingissä.

2007

HPL teetti Suomessa ensimmäistä kertaa valtakunnallisen vuokra-työntekijätutkimuksen, johon vastasi lähes 3000 vuokratyöntekijää. Tutkimuksen mukaan 82 prosenttia tutkimukseen vastanneista vuokratyöntekijöistä suosittelisivat tuttavilleen vuokratyötä.

2008

Liitto teetti toista kertaa valtakunnallisen vuokratyöntekijätutkimuksen, johon vastasi lähes 3500 vuokratyöntekijää. Tutkimuksen mukaan 86 prosenttia tutkimukseen vastanneista vuokratyöntekijöistä suosittelisivat tuttavilleen vuokratyötä.

Laadittiin käyttäjä- eli asiakasyrityksille oma tutkimus, jossa selvitettiin mm. miksi ja missä tilanteissa vuokratyövoimaa käytetään, miten rekrytointivaikeudet ovat vaikuttaneet vuokratyövoiman käyttöön, miten henkilöstöpalveluyritykset voisivat kehittää toimintaansa, ja minkälaista yhteistyötä henkilöstöpalveluyritysten ja asiakasyritysten välille tarvitaan. Tutkimuksella saatiin arvokasta tietoa käyttäjäyritysten tarpeista ja siitä, miten alaa voidaan kehittää.

Ala työllisti noin 32 000 työntekijää henkilötyövuosiksi muutettuna. Alan liikevaihto oli vuonna 2008 noin 1 miljardi 50 miljoonaa euroa. Kasvua vuodesta 2007 vuoteen 2008 oli noin 14 %.

 

2008

Euroopan parlamentti hyväksyi vuokratyötä koskevan direktiivin. Direktiivissä lähtökohtana on, että vuokratyöntekijöiden työsuhteiden ehdot olivat pääosin samanlaiset kuin käyttäjäyrityksen työntekijöillä. Lisäksi direktiivissä todettiin, että jäsenvaltioilla oli velvoite kartoittaa ja poistaa perusteettomat vuokratyön käytön esteet kansallisesta sääntelystä.

Työsopimuslakia muutettiin siten, että vuokratyöntekijän siirtyessä käyttäjäyritykseen, koeajasta vähennetään aika, jonka hän on tehnyt kyseisiä tehtäviä vuokratyöntekijänä. Lisäksi käyttäjäyritykselle tuli velvoite antaa henkilöstöpalveluyritykselle vuokratyöntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia tietoja, kuten esimerkiksi työtodistusta varten.

2009

Liitto laati  henkilöstöpalvelualan henkilötietojen käsittelyn käytännesäännöt, jotka Tietosuojavaltuutetun toimisto vahvisti. Käytännesääntöjen tarkoituksena oli paitsi ohjeistaa henkilöstöpalvelualalla toimivia yrityksiä myös luoda alalle yhteiset pelisäännöt henkilötietojen käsittelyyn.

Lisäksi tehtiin myös henkilöstöpalvelualan ulkomaisten työntekijöiden rekrytoinnin pelisäännöt, joiden tarkoituksena on sitouttaa jäsenyritykset toimimaan eettisesti ja lainmukaisesti ulkomaisten työntekijöiden rekrytoinnissa, ja sitä kautta parantaa ulkomaisten työntekijöiden asemaa Suomessa.

2009

HPL kutsuttiin mukaan TEM:n strategiseen hankkeeseen hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittiseksi kehittämiseksi (ns. HYVÄ -hanke). Hankkeen tavoitteena oli mm. osaavan työvoiman saannin edellytysten turvaaminen.

HPL teetti kolmatta kertaa valtakunnallisen vuokratyöntekijätutkimuksen, johon vastasi lähes 4700 vuokratyöntekijää. Tutkimuksen mukaan 85 prosenttia tutkimukseen vastanneista vuokratyöntekijöistä suosittelisivat tuttavilleen vuokratyötä.

Liitto laati yleiset sopimusehdot rekrytointiin (HPL REKRY YSE 2009) ja aloitti yhteistyön muiden Pohjoismaiden kollegaliittojen kanssa.

HPL:n liittokokousseminaari pidettiin Haikon kartanossa.

Alan liikevaihto oli noin 760 miljoonaa euroa, kun se vuotta aikaisemmin oli noin 1 miljardi 50 miljoonaa euroa. Laskua vuodesta 2008 vuoteen 2009 oli noin 28 %. Vuokratyövoiman osuus Suomen työvoimasta oli kuitenkin edelleen noin 1,0 %.

2010

HPL alkoi auktorisoida jäsenyrityksiään vuoden alusta. Päätöksen mukaisesti kaikki vähintään vuoden ja yhden täyden tilikauden henkilöstöpalvelualalla toimineet HPL:n jäsenyritykset hakivat auktorisointia. Vuoden 2010 aikana yhteensä 170 yritykselle myönnettiin auktorisointi.

Liiton sääntöjä muutettiin auktorisoinnin käyttöönoton myötä. Muutokset käsittelivät lähinnä auktorisointia, jäsenyyden määrittämistä, vaalivaliokuntaa sekä yrityskohtaisia työehtosopimuksia.

HPL teetti neljättä kertaa valtakunnallisen vuokratyöntekijätutkimuksen, johon vastasi lähes 4700 vuokratyöntekijää. Tutkimuksen mukaan 86 prosenttia tutkimukseen vastanneista vuokratyöntekijöistä suosittelisivat tuttavilleen vuokratyötä.

HPL ja ERTO sopivat Henkilöstöpalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta.

HPL, Sosiaalialan Työnantajat, Terveyspalvelualan Liitto sekä Sivistystyönantajat perustivat 1.12.2010 yhteistyöyhdistys Kompassi Työnantajaliitot ry:n koordinoimaan ja vahvistamaan työmarkkina- ja elinkeinopoliittista yhteistyötä.

HPL sai EK:lta kuukausittain henkilöstöpalvelualaa koskevan suhdannekatsauksen. Katsaukset antoivat HPL:n toiminnan tueksi tietoa henkilöstöpalvelualan suunnasta.

HPL:n liittokokousseminaari pidettiin Mustion Linnassa.

Alan liikevaihto oli vuonna 2010 noin 850 miljoonaa euroa, kun se vuotta aikaisemmin oli noin 760 miljoonaa euroa. Nousua vuodesta 2009 vuoteen 2010 oli noin 13 %. Vuokratyövoiman osuus Suomen työvoimasta on edelleen noin 1,0 %. Alalla toimi 400 – 500 vakiintunutta yritystä. Valtaosa toimialan yrityksistä oli pieniä alle 5 työntekijää työllistäviä yrityksiä.

2011

EK:n organisaatiossa toiminut Yhteistoimistoliitot -yksikkö irtaantui keskusjärjestön organisaatiosta 1.1.2011. Yhteistoimisto -yksikön liittoina olleet HPL, Sivistystyönantajat, Sosiaalialan Työnantajat ja Terveyspalvelualan Liitto toimivat vuoden 2011 alusta lähtien hallinnollisesti ja taloudellisesti itsenäisinä EK:n jäsenliittoina.

Päätettiin jäädä keskusjärjestöjen neuvotteleman raamiratkaisun ulkopuolelle. Todettiin, että HPL ei voi hyväksy raamiratkaisun “Työelämän kehittäminen / työvoiman käyttötavat” -otsikon alla olevia kirjauksia vuokratyöstä, sillä ne vaarantavat vakavalla tavalla koko henkilöstöpalvelualan toimintaedellytykset sekä suomalaisten yritysten kilpailukyvyn.

HPL toteutti FCG Finnish Consulting Group Oy:n kanssa oppaan “Henkilöstövuokraus- ja rekrytointipalvelut osaksi henkilöstösuunnittelua”, joka julkaistiin HPL:n järjestämässä seminaarissa. Oppaan kautta pyrittiin lisäämään tietoa sekä selkiyttämään ja kehittämään yksityisten henkilöstöpalveluiden käytön mahdollisuuksia kunnallisissa organisaatioissa.

Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi HPL:ää kuultavaksi koskien julkisen työnvälityksen roolia kansainvälisessä rekrytoinnissa.

TOP 10 yritysten liikevaihtotietoja alettiin keräämään helmikuusta alkaen.

HPL:n liittokokousseminaari järjestettiin Långvikissa Kirkkonummella.

Alan liikevaihto oli reilu miljardi euroa, kun se vuotta aikaisemmin oli noin 850 miljoonaa euroa. Nousua vuodesta 2010 vuoteen 2011 oli vajaa 20 %. Vuokratyövoiman osuus Suomen työvoimasta oli edelleen noin 1,0 %.

2012

Laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta ollut säännös ilmoitusvelvollisuutta koskien kumottiin. Yksityisten työvoimapalveluiden tarjoaja ei muutoksen jälkeen ollut enää velvollinen tekemään työvoiman vuokrauksen aloittamisesta ennakkoilmoitusta työsuojeluviranomaisille.

Korkein oikeus antoi ensimmäinen tuomionsa vuokratyöstä ja otti kantaa määräaikaisen työsopimuksen solmimisedellytyksiin vuokratyössä. Henkilöstöpalveluyritys oli tehnyt työntekijän kanssa määräaikaisen työsopimuksen, jonka ehtojen mukaan työsuhteen määräaika päättyi käyttäjäyrityksen työntekijää koskevan toimeksiannon päättyessä. Työsopimusta oli KKO:n mukaan pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. KKO totesi myös, että määräaikaisuuden perustetta arvioidaan työnantajan, eli henkilöstöpalveluyrityksen olosuhteiden ja työvoimatarpeen pysyvyyden perusteella. Työtehtävät eivät olleet luonteeltaan määräaikaisia pelkästään sen vuoksi, että työtä teetetään vuokratyönä.

Valtioneuvoston asetus yksityisiä työvoimapalveluja koskevasta tietojenantovelvollisuudesta kumottiin. Yksityisten työvoimapalveluiden tarjoaja ei muutoksen jälkeen ollut enää velvollinen tekemään työvoiman vuokrauksen aloittamisesta ennakkoilmoitusta työsuojeluviranomaisille.

2012

Keskusjärjestöjen välisessä raamisopimuksessa (syksy 2011) sovittiin, että perustetaan kolmikantainen vuokratyöryhmä selvittämään kevään 2012 aikana määräaikaisuuden perustetta vuokratyössä. HPL:n edustaja kutsuttiin osallistumaan työryhmän työhön. Työryhmä ei päätynyt ehdottamaan määräaikaisuuden perusteeseen muutoksia. Määräaikaisen työsuhteen keston ja perusteen ilmoittamiseen esitettiin pieniä muutoksia ja vuokratyöopasta päivitettiin.

Alalle laadittiin strategia ja mukaan kutsuttiin Palvelualojen Työnantajat Palta.  Uusi strategia keskittyi vahvasti auktorisoinnin vahvistamiseen sekä yhteiskuntavastuun ja sidosryhmätyöskentelyn korostamiseen.

HPL oli mukana kolmikantatyöryhmässä, jossa valmisteltiin vuokratyödirektiivin implementoinnin vaatimat lainsäädäntömuutokset. Muutokset tulivat voimaan 1.3.2012 ja ne pitivät sisällään mm. vuokratyöntekijöiden työehtojen määräytymisen silloin, kun työehtosopimusta ei ole. Lisäksi muutokset koskivat käyttäjäyrityksen velvollisuutta tiedottaa avoimista työpaikoista sekä vuokratyöntekijän oikeutta käyttää tiettyjä palveluita ja järjestelyjä, joita käyttäjäyritys tarjosi omille työntekijöille.

HPL teetti viidettä kertaa valtakunnallisen vuokratyöntekijätutkimuksen, johon vastasi yli 6000 vuokratyöntekijää. Tutkimuksen mukaan 87 prosenttia tutkimukseen vastanneista vuokratyöntekijöistä suosittelisivat tuttavilleen vuokratyötä.

HPL osallistui Kuntoutussäätiössä alkaneeseen Työkyvyn tuki vuokratyössä- kehittämishankkeeseen, joka pyrkii parantamaan vuokratyöntekijöiden hyvinvointia ja jaksamista työssä.

HPL:n liittokokousseminaari pidettiin toisen kerran peräkkäin Långvikissa.

2013

Työsopimuslaki muuttui 1.1.2013 siten, että vuokratyöntekijää oli tiedotettava asiakassopimuksen syystä ja kestosta.

HPL:n TOP 10 liikevaihtokysely laajennettiin 20 yritykseen.

Liitto hyväksyi henkilöstöpalvelualan työpaikkailmoittelun ohjeet.

Työ- ja elinkeinoministeriö myi valtakunnalliset henkilöstöpalveluihin erikoistuneet HRV-palvelut Opteamille. Työ- ja elinkeinohallinnon valtakunnalliset HRV-palvelut tarjosivat yrityksille ja muille organisaatioille asiantuntijapalveluita mm. henkilöstön vuokraamiseen ja rekrytointiin. Nämä julkisen viranomaisen palvelut koettiin henkilöstöpalvelualalla kilpailua vääristävänä.

HPL osallistui SuomiAreenaan teemalla nuorten työllistäminen ”Onko nuorisotyöttömyys turhaa? – Vuokratyö väylänä työhön”.

Auktorisointi uudistettiin ja eriytettiin HPL:stä Auktorisointiyhtiö Reiluja Vuokratöitä Oy:öön, joka hoiti auktorisointiin liittyvät asiat, kuten auktorisoinnin myöntämiset, valvonnan ja koulutukset.

HPL järjesti kansanedustajatilaisuuden otsikolla ”Mikä ihmeen vuokratyö – tule ja kysy!”.  Tilaisuudessa pystyttiin oikaisemaan alaan kohdistuvia epäluuloja ja vääriä mielikuvia sekä lisäämään alan tunnettuutta.

HPL:n jäsenkriteerit uudistettiin.

HPL:n liittokokousseminaari pidettiin Vanajanlinnassa, Hämeenlinnassa.

2014

HPL järjesti Reiluja Vuokratöitä -yhtiön kanssa yhteistyössä Vuokratyöviikot. Vuokratyöviikot pitivät sisällään vuokratyömessut Oulussa, Turussa, Tampereella ja Helsingissä. Vuokratyömessuilla oli tarjolla yli 2000 työpaikkaa ja ne toteutettiin yhteistyössä TE-toimistojen kanssa. Helsingissä järjestettiin myös seminaari työn tulevaisuudesta ja käyttäjäyrityksille suunnattua koulutusta.

2014

Ravintolamuusikkoja koskeva työehtosopimus päätettiin olla uusimatta, sillä HPL, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ja Suomen Muusikkojen Liitto katsoivat, että työehtosopimuksen piirissä ei ole enää kovin montaa muusikkoa. Lisäksi työnantajia edustavat osapuolet katsoivat, ettei heillä enää ole tarvittavaa edustusta tehdä ko. työehtosopimusta.

2014

HPL teetti kuudetta kertaa vuokratyöntekijätutkimuksen. Vuokratyöntekijöiden antamat arvosanat ylittivät vertailuaineiston, eli suomalaisen tavanomaisen työelämän, keskiarvon arvosanat.

HPL oli mukana työ- ja elinkeinoministeriön Työpolitiikan palvelurakennearviointihankkeen työnvälityksen valmisteluryhmässä. Työryhmän tehtävänä oli arvioida mm. julkisen ja yksityisen työnvälityksen tehtäviä ja roolia. Työryhmän raportti valmistui lokakuussa 2014.

HPL:n liittokokousseminaari pidettiin Majvikissa.

2014

Tehtiin animaatio nimeltä ”Elli -vuokratyöntekijä” yhteistyössä Reiluja Vuokratöitä -yhtiön kanssa. Video kertoi vuokratyöstä ja aineiston pohjalta teetettiin myös ”Vuokratyö – leipä, ura vai unelma” -opaslehtinen. Lisäksi tehtiin radiomainontaa Novassa, Loopissa ja SuomiPopissa.

2015

HPL tilasi tulevaisuustutkija Ilkka Halavalta artikkelin vuokratyön merkityksestä tulevaisuuden työelämässä (”Vapautta välineellisyyttä, kokeilua – tasapainottavia näkökulmia vuokratyön tulevaisuuteen”). Artikkeli tarkastelee vuokratyön ja epätyypillisten työsuhteiden roolia työn muutoksessa. Artikkeli täydentää julkista keskustelua niillä näkökulmilla, jotka kirjoittajan näkökulmasta ovat aliedustettuina tai puuttuvat kokonaan.

2015

HPL laati Hyvän rekrytoinnin muistilistan, johon on koottu rekrytointiprosessin eri osa-alueita aina rekrytointisuunnitelman tekemisestä valinnan tekemiseen. Hyvän rekrytoinnin muistilista on kaikkien työntekijöitä rekrytoivien käytössä.

2015

HPL ja TEM solmivat yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on parantaa julkisen ja yksityisen työnvälityksen yhteistyötä ja tehostaa työnvälitystä sekä löytää työttömille töitä ja työnantajille hyviä työntekijöitä.

2015

EU-tuomioistuin antoi tuomionsa vuokratyödirektiivin soveltamisesta. Tuomion mukaan vuokratyödirektiivin 4 artiklaa on tulkittava siten, että kansalliset tuomioistuimet eivät voi soveltaa artiklaa. Tuomioistuimen mukaan artikla on osoitettu ainoastaan jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja niiden tulee varmistua siitä, että mahdolliset vuokratyön käyttöön liittyvät kiellot ja rajoitukset ovat perusteltuja. Tuomio oli alalle pettymys.

2015

HPL vaikutti hallitusohjelmaan tapaamalla puoluesihteereitä, keskeisiä ministereitä ja kansanedustajia. HPL:n tekemä lobbaus- ja vaikuttamistyö tuotti tulosta, kun hallitusohjelmaan saatiin kirjaus: ”Yksityisten työvoimapalveluiden roolia erityisesti helpoimmin työllistyvien palveluissa lisätään” ja yksityisen työnvälityksen lisääminen nostettiin yhdeksi hallituksen kärkihankkeista.

2015

HPL teki yhdessä Taloudellisen tiedotustoimisto TAT:in kanssa videon henkilöstöpalvelualasta Kun koulu loppuu.fi -verkkopalveluun. Vuokratyöstä tehtiin sivustolle myös esittelysivu sisältäen 5 faktaa vuokratyöstä ja juttu vuokratöissä olevan nuoren kokemuksista.

2016

HPL:n edunvalvonnan tuloksena linjauksia yhteistyöstä yksityisten rekrytointiyritysten kanssa EURES –asioissa muutettiin siten, että henkilöstöpalveluyritykset olivat tasa-arvoisessa asemassa suhteessa muihin työnantajayrityksiin.

2016

TEM:n teettämä raportti ”Yksityisen palvelutuotannon hyödyntäminen julkisessa työnvälityksessä” julkaistiin. Raportin tavoitteena oli tuottaa tietoa yksityisten palvelujen ja eri yhteistyömallien tuloksekkaasta kohdentamisesta julkisessa työnvälityksessä.

TEM julkaisi työllisyyspilottien tuloksista raportin (Yksityiset palveluntuottajat julkisen työnvälityksen täydentäjänä) keväällä 2016. Raportin mukaan Uudenmaan ja Pirkanmaan TE-toimistojen sekä yksityisen työnvälityksen (henkilöstöpalveluyritykset) yhteistyön tulokset olivat lupaavia. Yhteistyöllä etsittiin uusia malleja työllisyyden hoitoon ja kokeiluihin osallistuneiden työllisyys parani selvästi.

2016

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus vuokratyöntekijöiden kokemuksista ja mielipiteistä tehtiin jo seitsemännen kerran. Lähes 6500 vuokratyöntekijää vastasi tutkimukseen. Tutkimuksen mukaan huikeat 87 % vuokratyöntekijöistä suosittelisi vuokratyötä tuttavalleen.

2016

HPL oli mukana Suomi Areenassa paneelikeskustelulla, jossa aiheena oli yksityisen ja julkisen työnvälityksen yhteistyö. Paneelissa oli mukana mm. työministeri Jari Lindström.

2016

Auktorisointia uudistettiin siten, että auktorisoinnin piiriin kuuluivat myös rekrytointipalvelut. Uudeksi sloganiksi otettiin ”Viisas valinta työn ja tekijän yhdistämiseksi” ja logossa oli teksti: ”Hyvä työpaikka – osaavaa rekrytointia”.

2016

HPL osallistui Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan.

HPL:n liittokokousseminaari pidettiin Turussa.

2017

HPL sai oman edustajan EK:n hallitukseen.

2017

HPL ja TEM allekirjoittivat päivitetyn yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena oli kehittää yksityisen ja julkisen työnvälityksen yhteistyötä.

2017

HPL tilasi kasvupalveluvaikuttamista varten vaikuttajaviestintästrategian ja -suunnitelman. Strategiaa ja suunnitelmaa toteutettiin vuoden 2019 eduskuntavaaleihin saakka.

2017

HPL julkaisi Muutosturvaoppaan tukemaan vuoden 2017 alussa voimaan tullutta lakia, joka velvoittaa yrityksiä tarjoamaan irtisanotulle työntekijälle työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta.

HPL antoi omat lausuntonsa kasvupalvelulakiin ja siihen liittyviin rekrytointi- ja osaamispalvelua ja kotouttamista koskeviin erillislakeihin.

HPL oli kuultavana eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnassa hallituksen esityksestä eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi. HPL piti maakuntauudistuksen tavoitteita, kuten kasvupalveluiden tuottamista ns. tilaaja-tuottajamallin mukaisesti, hyvinä. HPL:n huolenaiheina oli mm. riittävän rahoituksen turvaaminen kasvupalveluiden järjestämiseen, yhteistyö sekä ohjaus ja valvonta.

HPL antoi lausunnon työaikalakia koskevasta hallituksen esityksestä, jolla työntekijän asemaa parannettiin vaihtelevaa työaikaa käytettäessä.

 

2017

World Employment Confederation (WEC) järjesti 50. konferenssin Pariisissa 27.-29.9., johon osallistui myös HPL:n ja jäsenyritysten edustajien delegaatio.  HPL:n liittokokousseminaari järjestettiin Hämeenlinnan Aulangolla.

HPL ja sen omistama Auktorisointiyhtiö teettivät Etlatieto Oy:lla selvityksen, jossa kartoitettiin henkilöstöpalvelualan yritysten digitaalisia panostuksia ja valmiuksia.

2017

TEM julkaisi uudempien työllisyyspilottien toiminta- ja arviointitutkimuksen (Työnvälityksen kärkihankkeen pilottien toiminta- ja arviointitutkimus, työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 43/2017).

HPL ja sen jäsenyritykset osallistuivat vuoden 2017 aikana HPL:n ja KEHA-keskuksen yhdessä järjestämiin kahteen eri Työmarkkinatorin työpajatyöskentelyyn, joissa ideoitiin palvelua. Lisäksi osallistuttiin useisiin muihin Työmarkkinatorin kehittämistyöpajoihin.

HPL osallistui vuoden 2017 aikana osallistunut lukuisiin TEM:n järjestämiin kasvupalveluita koskeviin tilaisuuksiin. Toimitusjohtaja oli ollut mukana sekä Pirkanmaan että Varsinais-Suomen TE-toimistojen maakunta- ja kasvupalvelu-uudistusta valmistelevissa työryhmissä. Lisäksi HPL oli mukana EK:n maakuntauudistusta koskevassa taustaryhmässä.

HPL:n oli mukana Työvoiman liikkuvuus Euroopassa -hankkeen strategisessa sekä siihen liittyvän hankkeen ohjausryhmissä. Työryhmässä käsiteltiin mm. hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi yksityisten yritysten hyväksymismenettelystä EURES-verkoston jäseniksi ja yhteistyökumppaneiksi sekä työvoiman kansainvälistä rekrytointia.

 

2017

HPL:n ja EK:n yhteisen vaikuttamistyön tuloksena tuloverolain tulkintaa selvennettiin ns. komennustyötä tekevien vuokratyöntekijöiden matkakustannusten korvausten osalta.  Sen seurauksena komennustyötä tekevät vuokratyöntekijät tilanteissa, joissa heidät lähetetään työskentelemään suoraan käyttäjäyrityksen asiakkaan tiloihin, ovat verovapaiden matkakustannusten korvausten näkökulmasta samassa asemassa kuin työn teettäjän omat työntekijät.

2018

HPL laati kasvupalveluita ja maakuntauudistusta koskevan vaikuttajaviestinnän toimenpidesuunnitelman.

HPL teki kasvupalveluesitteen, jota jaettiin yrityksille ja yhteistyökumppaneille.

HPL laati kevään kehysriiheen omat tavoitteensa. Keskeisenä tavoitteena oli riittävien voimavarojen ohjaaminen työllisyyspalveluihin. Lisäksi toivottiin linjausta siitä, että ostopalveluiden osuutta työllisyyspalveluista lisättäisiin.

HPL oli mukana keskusteluissa, joissa mietittiin kasvupalvelutuottajille tarkoitetun uuden yhdistyksen perustamista. Keskustelut eivät HPL:n osalta kuitenkaan edenneet.

2018

HPL teetti vuokratyöntekijätutkimuksen seitsemännen kerran. Tutkimuksen mukaan 70 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi olevansa innostunut työstään. Suomalaisista työntekijöistä keskimäärin 66 prosenttia on työstään innostunut. Lisäksi 88 prosenttia vuokratyöntekijäkyselyyn vastanneista suositteli vuokratyötä tuttavilleen. Kyselyyn vastasi ennätysmäärä 7 165 vuokratyöntekijää.

2019

HPL:n ylimääräisessä liittokokouksessa toukokuussa päätettiin lopettaa auktorisointi ja sitä hoitanut yhtiö. Jatkossa henkilöstöpalvelualan mainetta parannetaan HPL:n brändin alla.

2019

HPL teetti henkilöstöpalvelualan Luottamus&Maine -tutkimuksen yhteistyössä T-Median kanssa.

2019

HPL oli mukana SuomiAreenalla teemalla Henkilöstöpalvelualan 10 keinoa työllistää. HPL järjesti teemasta sekä aamukahvitilaisuuden että paneelin ja cocktail-tilaisuuden. Samalla juhlistettiin HPL:n 30-vuotissyntymäpäiviä.

2019

HPL:n liittokokous ja 30-vuotisjuhlaseminaari järjestettiin 3.10. Helsingissä.